Jäätee, sitrukset ja kevyet spritzit hallitsevat kesän juomia. Samalla oluen humala ja mallas löytävät uusia käyttötapoja, ja juhliminen siirtyy yhä useammin päiväsaikaan. Tässä ovat
kevään ja kesän inspiroivimmat juomatrendit.
Klubikulttuuri: Päiväbileet yleistyvät
Alkoholittomien juomien suosion kasvu näkyy myös juhlimisen tavoissa. Nuoret aikuiset juovat keskimäärin aiempia sukupolvia vähemmän alkoholia.
Samalla juhliminen on siirtynyt osin yöstä päivään. Monissa Euroopan kaupungeissa järjestetään päiväsaikaan niin kutsuttuja ”kahvilareivejä”, joissa tanssitaan kahvin, mocktailien tai jääteen äärellä. Ilmiö on rantautunut Suomeenkin. Toinen kasvava trendi on iltapäivän ”teehetki”, jossa seurustellaan kevyiden juomien ja musiikin parissa. Päiväjuhlissa myös ruoka on usein keskeinen osa kokemusta.
Klassikko: Spritzin monet muunnelmat
Spritz on jo vuosia ollut kesäjuomien kestohitti, eikä sen suosio näytä hiipuvan. Sen sijaan juoman tyyli ja maut kehittyvät jatkuvasti.
Uusien maustettujen bitterien ansiosta syntyy entistä monipuolisempia spritz-juomia, joissa kuohuviini ja kivennäisvesi yhdistyvät kevyisiin, aromaattisiin makuihin. Spritzien suosion kasvu näkyy myös baareissa. Moniin on asennettu omat spritz-hanat nopeaa ja tasalaatuista tarjoilua varten.
Spritzien voittokulku jatkuu. KUVA Anikó Lehtinen
Ilmiö: Jäätee valloittaa
Sitruuna- ja persikkajäätee ovat nousemassa kesän makuilmiöksi. Jääteen inspiroima makumaailma näkyy nyt laajasti kotimaisten juomabrändien valikoimissa, ja sen vaikutus ulottuu virvoitusjuomista alkoholijuomiin.
Cocktaileissa teetä hyödynnetään nyt uuttamalla sitä hedelmien ja alkoholin kanssa, ja tee on löytänyt tiensä myös suoraan juomien raaka-aineeksi. Teetä käytetään esimerkiksi gineissä sekä cocktailien komponenteissa, kuten katkeroissa ja likööreissä. Teepohjaiset juomat ovat nousseet myös ravintoloiden alkoholittomien juomapakettien kestosuosikeiksi.
Raaka-aine: Metsä maistuu cocktaileissa
Villiyrtit palaavat cocktaillaseihin kesästä toiseen. Alkukevään ensimmäiset luonnonantimet tuovat juomiin suomalaisen metsän aromia.
Kuusenkerkät ovat jo vakiinnuttaneet asemansa cocktailraaka-aineena, ja myös karvasmantelin vivahteita muistuttavat pihlajansilmut kiinnostavat juomantekijöitä. Niistä valmistetaan esimerkiksi alkoholiuutteita ja siirappeja, jotka tuovat juomiin syvyyttä ja paikallista luonnetta. Villiyrttejä kerätessä on kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi kuusenkerkkiä ja pihlajansilmuja saa poimia vain metsänomistajan luvalla.
Variaatio: Humalan ja maltaiden uudet roolit
Oluen kulutus on viime vuosina vähentynyt monissa Euroopan maissa. Muutos näkyy myös raaka-aineiden käytössä. Humalaa ja mallasta tuottavat yritykset kehittävät nyt uusia tuotteita muihin juomakategorioihin. Esimerkiksi humalalla maustetut sitruspohjaiset virvoitusjuomat ovat nousseet kiinnostavaksi uutuudeksi.
Humalaa hyödynnetään myös maustebittereissä, joissa sen monivivahteinen aromi tuo juomiin yrttisiä ja kukkaisia sävyjä. Tummaksi paahdetusta maltaasta tehdään kylmäuutettuja kahvityyppisiä juomia ja vaaleasta maltaasta cocktailsiirappipohjia.
Kuusenkerkkä. KUVA Anikó Lehtinen
Humulus lupus. KUVA Anikó Lehtinen
Aromi: Mehukkuutta sitruksista
Sitrukset ovat yksi tämän hetken vahvimmista makusuunnista juomamaailmassa. Niiden raikas ja mehukas aromi näkyy niin alkoholijuomissa kuin virvoitusjuomissakin.
Aitoa sitrusmehua hyödynnetään nyt entistä enemmän. Sillä maustetaan lonkeroita, sitä puristetaan tuoreena cocktaileihin, ja sitä käytetään premium-juomien, kuten katkeroiden, valmistuksessa. Erityisen kiinnostavia ovat Sisilian veriappelsiinit, joiden makeankirpeä maku on etsiytynyt moniin uusiin juomiin.
Sitrustrendin rinnalla elää myös klassinen italialainen likööri limoncello, josta nähdään nyt yhä useampia muunnelmia. Etenkin veriappelsiiniversiot ovat nousseet suosioon.
Maku: Katkerot valloittavat
Perinteisesti lääkkeenä tai snapsina nautittavat katkerot elävät kukoistustaan cocktailien raaka-aineena ja pullotettuina RTD- eli ready to drink -juomina. Katkeroista makua pehmennetään sokerilla ja mehuilla, vaikka Aperol Spritzistä lähtenyt makumaailma onkin voimistunut ja sisältää entistäkin reippaammin bitteriä.
Katkerot maistuvat cocktaileissa ja rtd-juomissa. KUVA Anikó Lehtinen
Trendiyrtti: Maitohorsma
Keskikesällä niityt ja tienpientareet värjäytyvät vaaleanpunaisiksi, kun maitohorsma puhkeaa kukkaan. Yksi Suomen tunnetuimmista villikasveista on viime vuosina noussut myös juomamaailman kiinnostavaksi raaka-aineeksi.
Kasvin nuoria versoja on käytetty perinteisesti villivihanneksena parsan tapaan ja lehtiä teen valmistukseen. Juomissa erityisen kiinnostavia ovat kuitenkin kukat. Ne tuovat juomiin hennon kukkaisen aromin sekä luonnollisen vaaleanpunaisen sävyn.
Maitohorsman kukista valmistettu cordial antaa juomiin kevyen kukkaisen vivahteen ja elegantin rakenteen. Kylmäuutto säilyttää kasvin puhtaan aromiprofiilin ilman keitettyjä sävyjä.
Bloom of the North -cocktailissa maistuu maitohorsma. KUVA Anikó Lehtinen
Resepti: Bloom of the North
1,5 cl Nordic Ginia (esim. Kyrö Gin)
1,5 cl Capitano Bitteriä
3 cl maitohorsma-cordialia*
6 cl Kaino Rhubarb & Rose -juomaa
3 cl soodavettä
Valmistustapa Rakentaminen
Lasi Viinilasi
Koriste Karpalo ja mintunoksa
Täytä lasi jäillä. Lisää gini, bitteri ja maitohorsma-cordial ja sekoita kevyesti. Lisää Kaino Rhubarb & Rose ja viimeistele soodalla. Sekoita varovasti nostamalla ja koristele karpalolla sekä mintulla.
*Maitohorsma-Cordial
200 g tuoreita maitohorsman kukkia
70 cl kylmää vettä
300 g hienoa sokeria
40 g glukoosisiirappia
6 g sitruunahappoa
2 g omenahappoa
1 g askorbiinihappoa
Lisää maitohorsman kukat kylmään veteen ja anna uuttua peitettynä jääkaapissa 12–16 tuntia. Siivilöi infuusio varovasti ilman puristamista, jotta väri ja aromi pysyvät kirkkaina.
Lämmitä infuusio kevyesti noin 40–45 asteeseen ja lisää sokeri sekä glukoosisiirappi. Sekoita, kunnes sokeri on täysin liuennut.
Lisää sitruuna- ja omenahappo sekä askobiini-happo ja sekoita, että ne varmasti liukenevat nesteeseen. Pullota.