Useat hyytymiseen liittyvät tekijät ovat kytköksissä syövän etäpesäkkeiden leviämiseen. Koe-eläintutkimuksissa hyytymisenestolääkkeillä on havaittu useita syövän etenemistä ehkäiseviä ominaisuuksia. Lääketieteen lisensiaatti Pete Kinnusen väitöskirjassa tutkittiin hyytymisenestolääkkeiden yhteyttä eturauhas- ja rintasyöpäkuolleisuuteen hyödyntämällä laajoja ja kattavia suomalaisia rekisteriaineistoja.
Eturauhassyöpä on yleisin syöpä miehillä ja rintasyöpä naisilla. Suomessa noin joka kolmas ihminen sairastuu elämänsä aikana johonkin syöpään. Myös EU-tasolla syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy heti sydän- ja verisuonitautien jälkeen. Siksi tekijöillä, jotka vähentävät syöpäriskiä ja syöpäkuolleisuutta, on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus.
Syövän tappavuus liittyy ennen kaikkea sen kykyyn muodostaa etäpesäkkeitä eri puolille kehoa. Koe-eläintutkimusten perusteella useat hyytymistekijöihin ja verihiutaleisiin liittyvät mekanismit voivat edistää etäpesäkkeiden leviämistä.
– Herää väistämättä kysymys, voisiko hyytymiseen vaikuttavilla lääkkeillä siten olla syövän leviämistä ja siten kuolleisuutta vähentäviä vaikutuksia. Koe-eläintutkimuksissa tällaisia suotuisia yhteyksiä onkin havaittu varsin runsaasti, kertoo väitöstutkija Pete Kinnunen väitöstyönsä taustoista.
Aihetta on toistaiseksi tutkittu ihmisväestössä kansainvälisesti vain rajallisesti, ja saatavilla oleva data koskee vain pientä osaa syöpätyypeistä. Lisäksi hyytymisenestolääkkeitä on useita erilaisia, ja niiden vaikutusmekanismit poikkeavat toisistaan.
Kinnusen väitöstyössä tutkittiin verenohennuslääkkeiden ja erityisesti eturauhas- ja rintasyöpäkuolleisuuden välistä yhteyttä. Rintasyövän osalta analysoitiin kaikki Suomessa vuosina 1995–2015 naisilla todetut tapaukset, yhteensä noin 73 000. Eturauhassyöpää tarkasteltiin toisessa rekisteriaineistossa, joka sisälsi yli 78 000 miestä. Heitä seurattiin samana ajanjaksona, ja seurannan aikana yli 8 000 miestä menehtyi johonkin syöpäsairauteen. Eturauhassyöpätapauksia todettiin 6 500.
Lääkkeiden käyttöä koskevat tiedot saatiin Kelan rekistereistä. Suomessa tämänkaltaista tutkimusta varten on käytössä kansainvälisesti arvioiden poikkeuksellisen kattavat ja laadukkaat rekisteriaineistot, mikä lisää tutkimuksen luotettavuutta ja painoarvoa. Laajoissa ja monipuolisissa analyyseissä verenohennuslääkkeiden käyttäjien syöpäkuolleisuus ei poikennut ei-käyttäjistä – joissakin tapauksissa se oli jopa koholla. Tutkimuksessa ei siis havaittu viitteitä lääkkeiden suojaavasta vaikutuksesta syöpäkuolleisuuteen.
– Ainakaan näissä aineistoissa ei ole havaittavissa verenohennuslääkkeiden käytön hyötyjä syöpäkuolleisuuteen. Tämän tutkimuksen tulokset eivät kannusta tekemään satunnaistettuja lisätutkimuksia aiheesta. Verenohennuslääkkeiden saralla on kuitenkin viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut paljon muutoksia, ja aiemmin yleisimmin käytössä ollut varfariini korvautuu yhä enenevissä määrin uudemman sukupolven verenohennuslääkkeillä. Niiden käyttö oli vielä käytetyissä rekisteriaineistoissa vähäistä ja seuranta-ajat lyhyitä, joten niiden merkitystä ei pystytty arvioimaan.
Jatkossa olisi Kinnusen mukaan hyvä tutkia aihetta keskittyen nimenomaan uudemman sukupolven hyytymisenestolääkkeisiin.
Väitöstilaisuus lauantaina 20. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Pete Kinnusen epidemiologian alaan kuuluva väitöstyö Anticoagulation Drugs and Risk of Cancer Death – Focus on prostate and breast cancer tarkastetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 20. syyskuuta 2025 klo 12.00. Paikkana on Tampereen yliopiston päätalon auditorio D11, osoitteessa Kalevantie 4. Vastaväittäjänä toimii professori Vesa Kataja Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena toimii professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä