Yli 150 000 suomalaisella on aivovaltimoaneurysma eli aivovaltimon pullistuma. Tampereella aletaan kehittää hoitoa, joka voi vähentää äkkikuolemia.
Aivovaltimoaneurysma eli aivovaltimon pullistuma voi puhjeta hyvin äkillisesti. Kaikki potilaat eivät ehdi edes sairaalaan. Kuva Acutan ensiapuhuoneesta on otettu kesällä 2025. Kuva: Vihelmiina Penttilä / Aamulehden arkisto
Aamulehti
Pari prosenttia suomalaisista kantaa tietämättään tai tietäen aivovaltimoaneurysmaa eli aivovaltimon pullistumaa. Vuosittain arviolta satoja ihmisiä kuolee aneurysman puhkeamiseen.
”Ensioire voi olla äkkikuolema”, Tampereen yliopiston neurokirurgian professori Juhana Frösén sanoo.
Iso osa sairastuneista menehtyy aivoverenvuotoon jo ennen sairaalaan pääsyä.
Professorin tutkimusryhmä alkaa nyt tekoälyn avulla muuttaa tapaa, jolla aivosairauksia hoidetaan. Tavoitteena on ennakoida aiempaa tarkemmin, mitkä aneurysmat voivat puhjeta. Näin voidaan seuloa, kuka hyötyy leikkauksesta ja kuka voidaan jättää turvallisesti seurantaan.
”Vaihteluväli on hirveän laaja. On sellaisia pullistumia, joiden vuotoriski on lähellä nollaa. Toisissa pullistumissa vuotoriski voi olla jo 50 prosenttia viiden vuoden sisällä, jos niitä ei hoideta.”
Professori vertaa asiaa pukeutumiseen. Suomalaisten keskimitoilla on vaikea saada itselleen istuvaa mittatilauspukua. Yhtä vaikea on ollut välillä ennustaa potilaiden vuotoriskiä. Hän toivoo tekoälyn tuovan tähän seulontaan suurta helpotusta.
Tekoäly tunnistanut riskitapauksia
Kaikkia pullistumia ei voida tai ei kannata leikata, sillä leikkauksissa on omat riskinsä. Puhkeamisriskin ennustaminen on tähän asti ollut vaikeaa, sillä puhkeamismekanismia ei täysin vielä tiedetä.
Aneurysman seinämässä on kuitenkin meneillään krooninen tulehdusreaktio, joka liittyy seinämän rappeutumiseen ja vuotoalttiuteen.
Uusi koneoppimiseen perustuva data voi ennustaa aneurysman puhkeamisriskiä tunnistamalla sellaisia muutoksia aneurysman muodossa ja kehityksessä, jotka heijastavat sen seinämän heikkenemistä ja repeämisvaaraa. Tekoälymalli on onnistunut tähän mennessä tunnistamaan riskitapaukset paremmin kuin nykyiset riskipisteytykset.
Frösénin mukaan aneurysman muoto ja kasvu ovat parempia puhkeamisen ennustajia kuin monet perinteiset riskitekijät, kuten potilaan ikä tai verenpaine.
Tampereella alan kongressi
Tulevaisuudessa potilaalta mitattaisiin aivokuvauksessa aneurysman muoto ja kehitys. Tämän jälkeen nämä tiedot syötettäisiin ennustemalliin, joka tuottaa riskiarvion lääkärin käyttöön.
Tavoitteena on lopulta potilaskohtainen “digitaalinen kaksonen”, jonka avulla voitaisiin paitsi ennustaa puhkeamisriskiä myös simuloida, miten pullistumaa voidaan pienentää esimerkiksi elämäntapamuutoksilla tai lääkehoidolla.
Frösénin tutkimus on esillä alkuviikosta Tampere-talossa neurokirurgien kansainvälisessä kongressissa, johon saapuu johtavia neurokirurgeja, tutkijoita ja kliinikoita kaikkiaan 18 maasta.