Valtava pato Beringinsalmeen voisi tutkijoiden mukaan auttaa ehkäisemään keskeisen merivirran romahdusta. Alaskan ja Venäjän itäosan väliin rakennettava pato kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta tutkijat ovat pohtineet ajatusta keinona hillitä yhden maapallon ilmastojärjestelmän kannalta keskeisen merivirran romahduksen seurauksia.
AMOC on Pohjois-Atlantin merivirtojen kiertoliike, johon kuuluu myös Golfvirta. Se on yksi syy siihen, että Pohjois-Euroopan ilmasto on leveyspiiriinsä nähden suhteellisen leuto.
Kiertoliikkeen tiedetään heikentyneen ilmastonmuutoksen seurauksena. Sen mahdollisen romahtamisen seurauksiin liittyy suuria epävarmuuksia, mutta joidenkin mallien mukaan se voisi aiheuttaa Pohjois-Euroopan lämpötilojen rajun laskun.
Uutta, poikkeuksellisen suurta rakennushanketta koskevaa ajatusta ovat tutkineet alankomaalaisen Utrechtin yliopiston tutkijat Jelle Soons ja Henk Dijkstra. Heidän ehdotuksensa on noin 130 kilometrin levyinen pato Beringinsalmeen, joka erottaa Alaskan ja Venäjän.
Ajatus syntyi, kun Soons kuuli plioseenikauden olosuhteista. Plioseenikaudella noin 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten merenpinta oli alempana, ja nykyisen Beringinsalmen paikalla oli maasilta. Plioseenin ilmastoa kuvaavat simulaatiot viittaavat siihen, että AMOC oli tuolloin nykyistä voimakkaampi pitkälti juuri maasillan vuoksi.
Soons ja Dijkstra selvittivät padon vaikutuksia ajamalla AMOC-simulaatioita, joissa vaihdeltiin sekä padon rakentamisajankohtaa että makean veden määrää.
Makealla vedellä on asiassa suuri merkitys. Sitä virtaa nykyisin Tyyneltämereltä Beringinsalmen kautta Pohjois-Atlantille, missä se heikentää AMOCia. Pato pysäyttäisi tai ainakin hidastaisi tätä virtausta.
Muutama viikko sitten julkaistut tulokset olivat vielä ristiriitaisia. Joissakin skenaarioissa pato näytti vahvistavan AMOCia, mutta toisissa vaikutus oli päinvastainen. Tulokset perustuivat kuitenkin suhteellisen yksinkertaiseen ja matalan resoluution malliin.
Soons esitteli 5. toukokuuta Euroopan geotieteiden unionin yleiskokouksessa Wienissä uusia tuloksia, joissa simulaatiot oli toistettu supertietokoneella ja aiempaa selvästi kehittyneemmällä ilmastomallilla. Niiden mukaan Beringinsalmen sulkeminen vahvistaisi AMOCia etenkin, jos pato rakennettaisiin varhain, viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
”Yllätyin siitä, kuinka voimakas palautuminen oli”, Soons sanoo.
Beringinsalmi on syvimmillään vain 59 metriä. Lisäksi salmen keskellä on kaksi pientä saarta, joten este voitaisiin periaatteessa rakentaa kahdessa osassa.
Institution of Civil Engineers -järjestön entinen puheenjohtaja ja nykyisin Expedition Engineeringissä työskentelevä Ed McCann arvioi New Scientistille, että paras tapa toteuttaa hanke olisi välttää betonia ja rakentaa este kelluvan kaluston avulla kivestä ja ruoppaushiekasta.
”Tällainen rakenne on melko yksinkertainen, mutta erittäin suuri ja kallis.”
London School of Economicsin Jonathan Rosser pitää työtä New Scientistin haastattelussa kiinnostavana, mutta muistuttaa, ettei AMOCia ymmärretä vielä täysin. Siksi näin suuren väliintulon seurauksista ei voi olla varma.
Soons on samaa mieltä. Hänen mukaansa pato voisi auttaa Pohjois-Eurooppaa, mutta aiheuttaa muualla ongelmia esimerkiksi muuttamalla sademääriä.
”Pitäisikö tätä pitää vakavana ehdotuksena? En usko, että olemme vielä siinä pisteessä.”
Ajatus valtavasta meripadosta ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi ei ole uusi. Vuonna 2020 Sjoerd Groeskamp Alankomaiden kuninkaallisesta merentutkimuslaitoksesta esitteli Northern European Enclosure Dam -nimisen idean. Siinä kaksi suurta estettä sulkisi meren Ison-Britannian ja Euroopan mantereen välistä ja suojaisi alavia rannikkoalueita merenpinnan nousulta.
Ilmastovaikutusten lisäksi Beringinsalmen pato vaikuttaisi väistämättä myös esimerkiksi merinisäkkäiden muuttoreitteihin, vuorovesiin ja syrjäisten yhteisöjen meriliikenteeseen.
Soons kertoo pohtineensa myös kevyempiä vaihtoehtoja, kuten puolikasta estettä tai rakennetta, joka ulottuisi vain esimerkiksi kymmenen metrin syvyyteen. Hän pitää ajatuksia kiinnostavina mutta lisää, ettei ole vielä ehtinyt arvioida niiden ansioita kunnolla.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkipäivä.
Uutiskirjeet sisältävät myös mainontaa. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä Otavamedia Oy:n
tietosuojaselosteesta.