Tartuntataudin luokittelulla on merkittävä vaikutus viranomaisten valtuuksien määrään. Yhteiskunnan sulkua se ei silti vielä tarkoita.
Hantaviruksen riivaama risteilyalus saapui Eurooppaan.
Lue tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kiireellisesti hantaviruksen luokittelua yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Luokittelu antaisi viranomaisille valtuudet määrätä altistuneita karanteeniin ja mahdollistaisi tartuntatautipäivärahan maksamisen.
THL:n ylilääkäri Leif Lakoma toteaa, ettei koronapandemian kaltaisiin laajoihin rajoitustoimiin ole näillä näkymin aihetta.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on valmistellut kiireellisesti asetusmuutosta Andes- eli hantaviruksen luokittelemiseksi yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Hallitus päätti asiasta maanantaina iltapäivällä.
Käytännössä luokitteleminen tarkoittaa suurempia toimivaltuuksia viranomaisille. Viranomaisilla tarkoitetaan tässä tapauksessa ensisijaisesti hyvinvointialueiden tartuntatautilääkäreitä, jotka vastaavat tartuntatautien seurannasta ja torjunnasta alueillaan.
Kansalaiselle oleellisin seuraus on se, että yksittäinen altistunut ihminen voidaan määrätä karanteeniin ja sairastunut eristykseen. Kevyempänä vaihtoehtona heitä voidaan kieltää vain menemästä töihin.
Samalla mahdollistetaan myös tartuntatautipäivärahan maksaminen. Sitä voi saada Kelalta, jos viranomainen on määrännyt eristykseen ja siten olemaan pois töistä. Jos tautia ei määritellä yleisvaaralliseksi, päivärahaan ei ole samanlaista oikeutta.
Myös huoltaja on oikeutettu päivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsena on määrätty karanteeniin, ja huoltaja joutuu olemaan pois töistä.
Lue lisää: Miten hantavirus eroaa koronaviruksesta? Asiantuntija vastaa
Ministeriöstä kerrotaan, että luokitteleminen on lähinnä varotoimi siltä varalta, että tartuntatilanne muuttuu nopeasti. Arvion mukaan se ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä tällä hetkellä.
Luokittelulla luodaan myös oikeusturvaa viranomaisille. Virallinen luokittelu varmistaa sen, että viranomaisten määräyksille on tukevampi oikeudellinen selkänoja.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kertoi perjantaina, että ministeriö valmistelee hantaviruksen luokittelemista yleisvaaralliseksi. Kuva: Seppo Kärki / IS
Yleisvaarallisen tartuntataudin luokituksen saaminen kuulostaa yhdeltä askeleelta kohti yhteiskunnan laajuisia rajoitustoimia. Koronapandemian aikana koulut suljettiin ja Uusimaa laitettiin säppiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Leif Lakoma toteaa, että samanlaisiin toimiin ei ole näillä näkymin aihetta. Ministeriöstäkin painotetaan, että hantavirus ei ole samanlainen kuin korona, ja vain välttämättömiä keinoja tullaan käyttämään. Tällä hetkellä taudin tartuntatapa näyttää siltä, ettei laajoja rajoituksia välttämättä tulla tarvitsemaan. Samaa mieltä on myös Maailman terveysjärjestö WHO.
– Näissä rajoitustoimissa mennään aina pienimmän pahan kautta, Lakoma toteaa.
Hän myös muistuttaa, että viranomaisten eli hyvinvointialueiden tartuntataudeista vastaavan lääkärien päätöksistä voi aina tehdä valituksen.
Tartuntatautilain mukaan tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos sen tarttuvuus on suuri ja sen leviäminen voidaan estää sairastuneeseen tai altistuneeseen kohdistuvilla toimenpiteillä.
Yleisvaarallisiksi luokiteltuja tartuntatauteja ovat muun muassa hepatiitit, kuppa, tuhkarutto ja kurkkumätä.
THL:n Lakoman mukaan yleinen esimerkki yleisvaarallisen tartuntataudin mahdollistamista rajoituskeinoista on salmonella. Esimerkiksi elintarvikealalla työskentelevä sairastunut voidaan pidättää määräajaksi töistä, jotta hän ei levitä salmonellaa eteenpäin.
Astetta lievempi luokitus on valvottava tartuntatauti, joka tarkoittaa kansallisella rokoteohjelmalla hoidettavaa tautia. Koronaviruksen luokitus vaihdettiin yleisvaarallisesta valvottavaan kesäkuussa 2023.
Hantavirusepidemian riivaama MV Hondius -risteilyalus saapui Kanariansaarten Teneriffalle varhain sunnuntaiaamuna. Sen kyydissä oli matkustajia 23 eri maasta, BBC kertoo. Euroopassa seurataan tautitilannetta nyt tarkkaan.