Kaksi suomalaista altistui hantavirukselle lennolla Johannesburgista Amsterdamiin kaksi viikkoa sitten.
Viime viikolla kävi ilmi, että kaksi suomalaista on mahdollisesti altistunut Andes-tyypin hantavirukselle.
Suomalaiset olivat kaksi viikkoa sitten lentäneet Johannesburgista Amsterdamiin ja sieltä edelleen Suomeen. Johannesburgissa lentokoneessa oli ollut lyhyen aikaa henkilö, jolla oli hantavirustartunta.
Tartunnan saanut oli huonon kuntonsa vuoksi poistunut koneesta Johannesburgissa, eli hän ei lentänyt Amsterdamiin. Hän kuoli seuraavana päivänä.
Suomalaismatkaajien palattua Suomeen heitä ohjeistettiin välttämään kontakteja. Nyt hallitus on valmistellut pikavauhtia lainmuutoksen, jolla hantavirus luokiteltiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Lue lisää: Hantavirus on nyt yleisvaarallinen tartuntatauti Suomessa – tätä se tarkoittaa käytännössä
Uuden luokittelun seurauksena rajoitustoimien tekeminen on helpottunut ja suomalaisaltistuneiden hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri on asettanut heidät varotoimena karanteeniin, ylilääkäri Leif Lakoma THL:n terveysuhkien torjunnan yksiköstä kertoo Ilta-Sanomille.
Eristyksestä puhutaan oireisten, sairastuneiden ihmisten kohdalla. Jos joku taas on altistunut, puhutaan karanteenista. Eristys ja karanteeni ovat hallintopäätöksiä, jotka tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri hyvinvointialueella.
Hantavirukset ovat esimerkiksi jyrsijöistä ihmiseen tarttuvia infektioita. Ne voivat aiheuttaa esimerkiksi vaikeita keuhko-oireita. Ihmiset voivat saada hantavirustartunnan kosketuksesta tartunnan saaneisiin hiiriin tai rottiin tai niiden ulosteisiin, puremien kautta tai hengittämällä saastunutta pölyä.
Hantaviruksen leviäminen ihmisestä toiseen on harvinaista.
– Ainoa hantavirus, jonka tiedetään voivan tarttua ihmisten välillä, on juuri Andes-virus, josta nytkin puhutaan, Lakoma kertoo
Herkästi sekään ei tartu, vaan siihen vaaditaan läheistä kontaktia. Itämisaika on pitkä, tyypillisesti pari-kolme viikkoa, mutta oireiden ilmaantuminen saattaa kestää kuusikin viikkoa.
– Sen vuoksi seuranta-ajat ovat altistuneilla henkilöillä pitkät. Jos henkilö ei ole ollut siellä laivalla, sairastumisen riski on pieni, mutta varotoimena seuranta-aika on pitkä.
Viruksen arvellaan tarttuvan ihmisestä toiseen helpoimmin silloin, kun sairastuneen oireilu on alkuvaiheessaan taikka mahdollisesti vähän ennen oireiden alkamista. Tarkkaa tietoa asiasta ei ole, koska tartuntoja ihmisestä ihmiseen on vuosittain hyvin vähän.