Helsingin Sanomat haastatteli asunnottomuutta kokevia, jotka käyvät töissä tai opiskelevat. Suomalaisen asunto-ongelman paheneminen näkyy siinä, että asunnottomuuteen ajautuvat uudet ihmisryhmät.
Hietaniemenkadun palvelukeskus eli Hietsu on paikka, jonne täysi-ikäiset helsinkiläiset miehet ja naiset voivat tulla hätämajoitukseen. Iltalehti vieraili paikan päällä kesällä 2024. Miia Sirén
Helsingin Sanomat haastatteli asunnottomiksi jääneitä henkilöitä, joita se kutsuu ”sinnittelijöiksi”. Näitä henkilöitä yhdistää se, että he käyvät töissä tai opiskelevat, mutta rahat eivät riitä asumiseen.
Asunnottomien määrä kääntyi Suomessa kymmenen vuoden jälkeen nousuun. Syynä ovat korkea työttömyys, elinkustannusten nousu, päihde- ja mielenterveysongelmien kasvu, sosiaaliturvan muutokset sekä Kelan hyväksymien asumismenojen ja todellisten vuokrahintojen epäsuhta, listaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke.
Aliisa ja hänen aikuistunut tyttärensä Julia päätyivät asunnottomiksi häädön jälkeen, kun työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja asumistuki eivät enää riittäneet opiskelevien naisten menoihin. HS kertoo huhtikuisesta yöstä, jonka kaksikko joutui viettämään ulkosalla, sillä rahat eivät riittäneet muuhun.
– Raskainta on epävarmuus, kun ei tiedä, paraneeko tilanne. Tai edes, mihin pääsee yöksi, Julia sanoo HS:lle.
HS haastatteli myös virolaista Gunnar Künnapia, joka on välillä monenlaisissa palkkatöissä. Talvisin työtarjouksen vähenevät ja on mahdollista, ettei silloin ole enää varaa vuokraan. Silloin on hakeuduttava hätämajoituksen piiriin.
HS on muuttanut Aliisan ja Julian nimet näiden turvallisuuden suojelemiseksi.