- Kolme Ylen haastattelemaa huippuylioppilasta ovat kaikki vaihtaneet opiskelualaansa.
- Esimerkiksi lääketieteen opinnot jättänyt Salla Skön tajusi, ettei ala ollut hänen oma unelmansa.
- Erinomaisesta todistuksesta on ollut hyötyä esimerkiksi alanvaihdossa.
Kevään ylioppilastutkinnon tulokset lähetetään lukioille 12. toukokuuta. Silloin otsikoihin nousevat he, jotka ovat kirjoittaneet eniten laudatureita.
Haastattelimme kolmea takavuosien huippuylioppilasta, joista mediat tekivät uutisia, kun he valmistuivat. Kysyimme, mitä heille kuuluu ja millaisia vaikutuksia erinomaisella todistuksella on ollut opintoihin ja matkalla työelämään.
Kolmea huippuylioppilasta yhdistää sama asia: kukaan ei jäänyt alalle, jota alun perin lähti opiskelemaan.
Teemu Vasama, 31
Kun Teemu Vasama valmistui Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta vuonna 2013, hänellä oli kolme kriteeriä tulevalle opiskelupaikalleen. Hän ei halunnut opiskella opettajaksi eikä pääaineekseen matematiikkaa. Hän ei myöskään halunnut jäädä Jyväskylään.
Yksikään kriteereistä ei toteutunut. Matemaattisesti ja kielellisesti lahjakas Vasama aloitti matematiikan ja romaanisen filologian opinnot Jyväskylän yliopistossa heti lukion jälkeen. Nuori mies tähtäsi matematiikan ja ranskan opettajaksi.
Aineenopettajan ura ei kuitenkaan tuntunut omalta. Vuonna 2017 Vasama vaihtoi aikuiskasvatustieteeseen, josta valmistui vuonna 2022.
Tällä hetkellä Vasama työskentelee Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY:n toiminnanjohtajana. Hän kertoo, että päätyi järjestömaailmaan ja opiskelijapolitiikkaan ensimmäisten opintojensa kautta.
Avaa kuvien katselu
Osa on ihmetellyt, miksei kahdeksan ällää kirjoittanut Teemu Vasama hakenut esimerkiksi lääkikseen. ”Haluan ajatella, että jokainen toivottavasti hakeutuu opiskelemaan niitä asioita, joista on itse kiinnostunut.” Kuva: Niko Mannonen / Yle
Vasaman mukaan suurin hyöty erinomaisesta ylioppilastodistuksesta on ollut opiskelun opettelu.
– Opin tekemään kovasti töitä opintojen eteen, mikä on ollut hyödyllistä yliopistossa ja työuralla.
Teemu Vasaman mukaan ensimmäinen opiskelupaikka ei määritä koko elämän suuntaa.
Video: Niko Mannonen / Yle
Yle haastatteli Vasamaa vuonna 2013.
Salla Skön, 30
Salla Skön valmistui Muuramen lukiosta vuonna 2015. Silloin hän kertoi Ylen haastattelussa, että toiveena on paikka lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Ovet avautuivat heti, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen Skön tajusi, ettei paikka ollut hänelle oikea.
Skön kertoo nyt, ettei lääkärin ammatti ollut koskaan hänen unelmansa, mutta se sopi hänen profiiliinsa.
– Minulla ja kaikilla muilla oli ajatus, että sinä menet lääkikseen. Kukaan ei keksinyt muutakaan vaihtoehtoa, joten se oli suunniteltu polku, jota pitkin etenin.
Avaa kuvien katselu
Salla Skön kirjoitti kahdeksan laudaturin lisäksi yhden eximian. Nyt hän uskaltaa myöntää, että eximia harmitti. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Lääkiksen jälkeen Skön pohti, mitä hän haluaa opiskella. Sillä välin hän työskenteli vartijana ja suoritti armeijan.
Lopulta oma ala löytyi, ja Skön valmistui psykologian maisteriksi tänä vuonna. Tällä hetkellä hän työskentelee koulupsykologina ja tekee väitöskirjaa.
Skön kertoo, että lääkiksen jättäminen oli käännekohta hänen elämässään.
– Sitä ennen olin kulkenut laput silmillä tiettyä rataa pitkin. Kun lopetin lääkiksen, aloin miettiä, mitä minä oikeasti haluan tehdä.
Skönin mukaan erinomainen todistus on ollut lähinnä hauska kuriositeetti. Ällärivistä oli kuitenkin konkreettista hyötyä, kun Skön haki opiskelemaan psykologiaa. Hän pääsi sisälle todistuksen perusteella.
Salla Skön on oppinut, ettei elämää kannata elää odotusten perusteella.
Video: Niko Mannonen / YleAmanda Häkkinen, 26
Amanda Häkkinen valmistui Mikkelin lukiosta vuonna 2018. Silloin hän kertoi Iltalehden haastattelussa pyrkivänsä yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelmaan.
Pääsykoe meni hyvin, ja Häkkinen sai paikan. Fuksivuoden huuman jälkeen hän tajusi, ettei ala ole oikea.
Jo lukiossa alkanut kiinnostus filosofiaan ei jättänyt Häkkistä rauhaan.
Häkkinen suoritti kandidaatin tutkinnon sekä yhteiskunnallisesta muutoksesta että teoreettisesta filosofiasta. Hän valmistui filosofian maisteriohjelmasta vuonna 2024, ja tekee tällä hetkellä väitöskirjaa käytännöllisestä filosofiasta.
Avaa kuvien katselu
Amanda Häkkinen on iloinen alanvaihdosta. ”Kyllä tämä on minun alani, ainakin toistaiseksi.” Kuva: Kristiina Lehto / Yle
Kahdeksan laudaturin todistuksesta oli hyötyä alanvaihdossa. Tärkein oppi ylioppilaskirjoituksista oli kuitenkin usko omaan tekemiseen.
Ennen lukiota Häkkinen haaveili eliittilukiosta, mutta jäi kotikaupunkiinsa Mikkeliin. Hän yllättyi siitä, kuinka laadukasta opetus oli suuressa lukiossa, johon pääsee myös alhaisella keskiarvolla.
– Opin, että voin saada tällaisia suorituksia lähtökohdista huolimatta.
Amanda Häkkisen mukaan ylioppilaskoe on vain yhden suorituksen mitta.
Kuvaus: Kristiina Lehto / Yle, editointi: Niko Mannonen / YleTodistuksen merkitys on suuri, mutta muitakin väyliä on
Ylioppilaskirjoituksilla on suuri merkitys korkeakoulujen yhteishaussa.
Valtaosa uusista opiskelijoista valitaan todistusvalinnan kautta, mutta muitakin väyliä on. Esimerkiksi valintakokeella voi yhä päästä jatko-opintoihin.
Tänä syksynä nuorilla on mahdollisuus päästä kiinni korkeakouluopintoihin myös Opintosetelin avulla.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön kokeilu, jossa nuori voi suorittaa maksutta korkeakoulujen avoimia opintoja 30 opintopisteen edestä.
- Kokeilun avulla voi tutustua eri korkeakouluihin ja aloihin.
- Kokeilun tavoitteena on helpottaa ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten pääsyä korkeakouluopintoihin. Kertyneillä opintopisteillä voi hakea korkeakouluun myös avoimen väylän kautta.
- Opintoseteliä koskevan lainsäädännön lausuntokierros päättyi huhtikuussa. Lopullista lainsäädäntöä valmistellaan vielä, joten muutokset ovat mahdollisia.
- Tarkoituksena on, että ensimmäiset nuoret voivat saada Opintosetelin elokuussa 2026.
Yle julkaisee valmistuneiden koneen tiistaina. Koneesta voit katsoa, ketkä saavat tänä keväänä ylioppilaslakin.