Myyräkuumeen sairastaminen antaa todennäköisesti suojaa Andes-viruksen aiheuttamalta tappavalta taudilta.

Jyrsijöiden levittämä hantavirus voi saasa aikaan hengenvaarallisen hengitystieinfektion. Mostphotos

  • Suomessa yleinen Puumala-virus aiheuttaa myyräkuumetta.
  • Myyräkuumeen sairastaminen voi suojella Andes-viruksen aiheuttamalta taudilta, sillä kummassakin on kysymys hantaviruksen aiheuttamasta taudista.
  • Korona ja Andes-viruksen aiheuttama tauti eivät ole toistensa kaltaisia tauteja, vaikka ne kumpikin iskevät hengitysteihin.

Suomessa yleisen hantaviruksen eli Puumala-viruksen kohtaaminen voi antaa suojaa myös tappavaa Andes-hantavirusta vastaan.

Puumala-virus saa aikaan myyräkuumetta, joka aiheuttaa äkillisen kuumetaudin, johon voi liittyä myös munuaisvaurioita. Myyräkuumetapauksia rekisteröidään Suomessa vuodessa noin tuhat.

Myyräkuume on hyvin harvoin niin raju, että siihen kuollaan.

Etelä-Amerikasta saatu Andes-hantavirus on sairastuttanut ihmisiä Atlantin risteilijällä. Andes-viruksen aiheuttamaan tautiin kuolee jopa 40 prosenttia tartunnan saaneista.

– On erittäin hyvä kysymys antaako myyräkuumeen sairastaminen immuniteettia Andes-virusta vastaan, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

– Hyvin todennäköinen vastaus on kyllä, vaikka tosielämän evidenssiä ei ole, Vapalahti sanoo.

Nopeasti hengenvaara

Toistaiseksi ei ole sellaisia tiedettyjä tapauksia, joissa ihminen olisi ensin sairastanut myyräkuumeen ja sitten altistunut myös Andes-virukselle. Eläinkokeissa on kuitenkin saatu Vapalahden mukaan viitettä siitä, että immuniteettia voisi syntyä.

Puumala-viruksen aiheuttama myyräkuume alkaa yleisimmin muutamien viikkojen kuluttua altistuksesta.

Tyypillisiä myyräkuumeen oireita ovat äkillinen korkea kuume, raju päänsärky, silmäsärky ja näköoireet, selkäkipu sekä erilaiset vatsaoireet. Tauti voi olla raju, mutta suurin osa viruksen kohdanneista ei saa oireita lainkaan.

Myyräkuumeeseen ei ole täsmälääkettä eikä rokotetta.

Terveyskirjaston artikkelin mukaan Suomen aikuisväestöstä noin viisi prosenttia on sairastanut myyräkuumeen. Useimpien tauti on ollut niin lievä, ettei sitä ole tunnistettu aikanaan.

Myyräkuumeen tartuntariski oli suurin Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa.

Suomen erityinen hantavirus

Hantaviruksia tutkinut Heikki Henttonen luonnehti Iltalehdelle Suomen olevan Puumala-viruksen suhteen ylivoimainen suurvalta eli meillä virusta on suhteellisesti paljon enemmän kuin muualla.

EU:n hantavirustautitapauksista jopa puolet tavataan Suomessa, ja valtaosa niistä on juuri Puumala-viruksen aiheuttamia. Puumala-virus ei tartu ihmisestä toiseen.

Andes-hantavirusta taas esiintyy etenkin Argentiinassa ja Chilessä. Andes-virustapauksissa kuolleisuus on voinut olla jopa 40 prosenttia. Huolta on herättänyt erityisesti se, että Andes-virus voi tietyissä olosuhteissa tarttua ihmisestä toiseen.

Andes-viruksen aiheuttaman infektion ensioireet ovat usein ensin epämääräisiä. Oireet voivat alkaa vasta useiden viikkojen kuluttua tartunnasta.

– Pahoinvointia, ripulia, lieviä hengitystieoireita, Vapalahti kertoo.

Kun Andes-viruksen aiheuttama tauti etenee hengitystieoireiksi, keuhkot täyttyvät hyvin nopeasti nesteellä. Tauti voi tappaa silloin hyvin nopeasti, päivässä tai parissa.

Rokotteita on vasta suunnitteilla.

Professori Olli Vapalahti tutkii eläimistä ihmisiin leviäviä tauteja. Mikko Huisko

Pitkä, läheinen kontakti

Andes-virus voi tarttua ihmisestä toiseen, mutta vain hyvin läheisessä, suhteellisen pitkäaikaisessa kontaktissa. Pitkällä laivaristeilyllä olosuhteet voivat olla tähän erityisen otolliset.

CNN:n haastattelema apulaisprofessori Charlotte Hammer Cambridgen yliopistosta toteaa, että Andes-viruksen tartuntapotentiaali on aivan toinen kuin koronaviruksen, joka pandemian pitkittyessä alkoi tarttua yhä herkemmin ja nopeammin ihmisestä toiseen.

Professori Vapalahti kertoo Iltalehdelle, että toistaiseksi Andes-virus ei ole muuntunut niin, että se tarttuisi ihmiseen entistä herkemmin.

– Viruksen sekvenssi on saatu julkaistua, eikä siinä ole isoja muutoksia. Ne ovat ihan samoja kuin ihmisiin tarttuneissa Andes-viruksissa ennenkin.

– Ihmiseen tarttuakseen virus vaatii kohtuullisen pitkää ja läheistä kontaktia. On oltu samoilla päivällisillä tai taksissa, Vapalahti kertoo.

”Ei jää huomaamatta”

Risteilijän Andes-virustapauksista on uutisoitu paljon eri puolilla maailmaa.

Toimet viruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja viruksen luontaiset ominaisuudet ovat sellaisia, että Vapalahden mukaan on epätodennäköistä, että virus leviäisi pitkälle.

Kansainvälinen yhteistyö leviämisen ehkäisemiseksi alkoi heti.

– Tässä on ollut mukana valtavat resurssit. Tämä tauti ei nyt jää huomaamatta. Kaikki altistuneet ovat tiedossa, Vapalahti sanoo.

Vapalahti lisää, että maailmassa on tälläkin hetkellä myös muita taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat vakavia sairauksia, mutta joihin ei nyt kiinnitetä samanlaista huomiota kuin Andes-virukseen.

– On kummallisia tauteja, joilla ei ole edes nimeä, mutta kaikki eivät johda myöskään pandemiaan, hän luonnehtii.

Kuin ihminen ja kirahvi

Vapalahti muistuttaa, että Andes-hantavirus on tunnettu jo vuodesta 1995.

– Sillä olisi siis jo ollut tilaisuus levitä.

Vapalahden mukaan koronavirus ja Andes-hantavirus ovat hyvin erilaisia viruksia.

– Ihminen ja kirahvi tai ihminen ja koivu ovat lähempänä toisiaan kuin korona ja Andes, hän vertaa.

Pandemian pelko on ihmisissä virinnyt niin suureksi, että myös Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on jo todennut, että Andes-virus ei ole toinen Covid-19.