Keilaniemi | Parkkiratkaisulla Espoo yrittää saada alueen rakentamista vauhtiin. Halli voisi valmistua kesäksi 2028.
Espoon Keilaniemeen Kehä I:n varteen piti nousta pilvenpiirtäjiä. Ne eivät toteudu. Tilalle tulee parkkihalli. Kuva: Rio Gandara / HS
Lue tiivistelmä
Espoon Keilaniemeen suunniteltujen pilvenpiirtäjien paikalle rakennettaneen parkkihalli.
Kaupunginhallitus päätti maanantaina yksimielisesti tukea rakennusyhtiö SRV:n ehdottamaa pysäköintiratkaisua.
Espoo aikoo ostaa hallista vajaat 200 autopaikkaa vajaalla 10 miljoonalla eurolla. Koko hallin hinta olisi noin 80 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen kokoomuksesta kertoo, että parkkihalli voisi valmistua nopeimmillaan kesäksi 2028.
Keilaniemeen suunniteltujen pilvenpiirtäjien tilalle rakennetaan näillä näkymin parkkihalli. Espoon kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina.
Kaupunginhallitus päätyi yksimielisesti tukemaan SRV:n ehdottamaa pysäköintiratkaisua. Nyt neuvottelut rakennusyhtiön kanssa jatkuvat. Päätöstä rakentamisesta ei vielä tehty.
Kilpailevana vaihtoehtona oli maan alle louhittava parkkiluola. Kallioparkki olisi ollut parkkihallia huomattavasti kalliimpi ja hitaampi rakentaa.
Päätös on merkittävä, sillä pysäköintiratkaisu määrittää Keilaniemen tulevaisuuden. Alueen rakentamisen on sanottu olevan osittain kiinni pysäköinnin ongelmista.
”Alueella on huutava pula parkkipaikoista”, sanoo kaupunginhallituksen jäsen Juri Aaltonen (sd).
Parkkihalliin on suunniteltu noin 1 700 autopaikkaa, joista 800 on tarkoitus rakentaa ensimmäisessä vaiheessa.
Hallissa olisi neljä kerrosta, joista kaksi maan alla ja kaksi maan päällä. Ne nousisivat Kehä I:n tunnelikannen korkeudelle.
Samalla kaupunginhallitus linjasi, että Espoo aikoo luopua liityntäparkkivelvoitteestaan. Voimassa oleva asemakaava sitoo vielä toistaiseksi kaupunkia rakentamaan Keilaniemeen liityntäpysäköinnin.
Liityntäpysäköintipaikkojen sijaan Espoo kaavailee ostavansa rakennettavasta parkkihallista markkinahintaan saman verran eli vajaat 200 autopaikkaa. Ehtona on, että kaupunki saa halutessaan myydä paikat myöhemmin.
Autopaikkojen ostaminen maksaisi kaupungille vähän alle kymmenen miljoonaa euroa. Parkkihallin hintalappu olisi 80 miljoonaa euroa. Laskun maksaisi SRV.
Kallioparkki olisi ollut kaksi kertaa kalliimpi.
Sdp:n Aaltonen sanoo olevansa ratkaisuun tyytyväinen.
”Tässä lähdetään toteuttamaan hanketta ilman, että Espoo joutuu ottamaan itselleen kaupallista riskiä. Kalliopysäköinti olisi edellyttänyt niin suurta riskinottoa kaupungilta, että se olisi ollut täysin mahdoton. Espoo voi ei ryhtyä riskisijoittajaksi.”
Aaltosen mukaan kaupunki ei osallistu parkkihallin rahoittamiseen muuten kuin ostamalla parkkipaikkoja. SRV:n kanssa aiemmin sovitun tonttikaupan ehdot eivät muutu.
Espoo edellyttää, että SRV rakentaa kaupungilta ostamilleen tonteille parkkihallin yhteyteen asuintaloja. SRV:llä on tonteista yhä maksamatta runsaat 31 miljoonaa euroa.
”Tämä ei laske vastuita, joita SRV:llä on tontteihin. Espoo ei ole sitoutunut millään tapaa maksamaan näitä hankkeita. Tässä ei siirretä yritysriskiä espoolaisten maksettavaksi.”
Myös vihreät etsi ratkaisua, jossa kaupungin rahoitettavaksi tulisi mahdollisimman vähän parkkipaikkoja. Inka Hopsu (vihr) pitää tärkeänä, ettei parkkipaikkojen puuttuminen muodostu esteeksi Keilaniemen rakennushankkeille.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen (kok) ei pidä pahana, että pilvenpiirtäjien paikalle nousee nyt parkkihalli.
Hän huomauttaa, että parkkihalli olisi rakennettu, vaikka pilvenpiirtäjät olisivat toteutuneet. Koska asukkaita ei tule yhtä paljon kuin alun perin suunniteltiin, paikkoja voidaan nyt tarjota myös alueen yritysten käyttöön.
Parkkihallin rakentamisen on arvioitu kestävän noin kaksi vuotta. Nopeimmillaan se voisi valmistua kesäksi 2028.
Kalliopysäköintiä ei ole kokonaan kuopattu, vaan myös sen mahdollisuutta kaupunki selvittää vielä. Luolan rakentaminen veisi vuoden pitempään.
Keilaniemeen on hyvät julkiset liikenneyhteydet. Sinne kulkee muun muassa metro ja pikaraitiovaunu. Miksi pysäköinnillä on niin merkittävä rooli alueen rakentamisen kannalta?
Kataisen mukaan on luonnollista, että yritykset tarvitsevat myös parkkipaikkoja, vaikka Keilaniemen sijainti on hyvä. Katainen sanoo, että julkisilla kulkemiseen kannustetaan kovasti niitä, jotka siihen pystyvät.
”Mutta kyllä se realismia on, että työmatka-autoilijoita on edelleen tosi paljon, ja pysäköintitarve tulee lisääntymään.”
SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola ottaa tiedon Espoon päätöksestä tyynenä vastaan.
”Se on totta kai hyvä ratkaisu. Yksityiskohdat täytyy vielä katsoa tarkemmin. En ole niistä tarkemmin tietoinen. Lähdemme sitä ilolla kaupungin kanssa edistämään.”