Aluekiistat | Delcy Rodríguez saapui puhumaan Venezuelan puolesta Kansainvälisessä tuomioistuimessa.
”Täältä tulevat apinat”, luki Venezuelan presidentin Delcy Rodríguezin paidassa 30. huhtikuuta. Se oli vastaus oppositioväen esittämiin ”apina ulos” -huutoihin, jotka tulkittiin laajalti rasistisiksi Rodríguezin tumman hipiän takia. Kuva: Leonardo Fernández Viloria / Reuters
Lue tiivistelmä
Venezuelan väliaikainen presidentti Delcy Rodríguez sai EU:lta poikkeusluvan matkustaa Haagiin puolustamaan maansa aluevaatimusta naapurimaa Guyanasta.
Rodríguez on EU:n pakotteiden alainen, mutta hänen sallittiin matkustaa Alankomaihin edustamaan Venezuelaa Kansainvälisessä tuomioistuimessa.
Venezuela vaatii itselleen yli kahta kolmasosaa Guyanasta eli Essequibon aluetta, jonka edustalta on löydetty laajoja öljyesiintymiä.
Kyseessä on Rodríguezin ensimmäinen matka Karibian ulkopuolelle sen jälkeen, kun diktaattori Nicolás Maduro siepattiin tammikuussa.
Venezuelan väliaikainen presidentti Delcy Rodríguez matkusti viikonvaihteessa Alankomaihin. Hän saapui perustelemaan, miksi Venezuelalle kuuluisi valtaosa naapurimaa Guyanasta.
Aluekiista on Kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyssä Haagissa. Maanantai oli viimeinen päivä Venezuelan ja Guyanan edustajien puheenvuoroille.
Kyse on Rodríguezin ensimmäisestä matkasta Karibian seudun ulkopuolelle sen jälkeen, kun Yhdysvaltain erikoisjoukot sieppasivat Venezuelan diktaattorin Nicolás Maduron 3. tammikuuta ja Rodríguez nostettiin varapresidentin virasta tämän korvaajaksi.
Euroopan unioni on asettanut Rodríguezille pakotteita, jotka estävät häntä matkustamasta unionin jäsenmaihin. Hän sai kuitenkin poikkeusluvan edustaakseen maataan kiista-asiassa.
”On aivan selvää, että oikeus Essequibon alueeseen on ainoastaan Venezuelalla”, Rodríguez sanoi sunnuntaina Amsterdamin lentoasemalla espanjalaislehti El Paísin mukaan.
Venezuela väittää, että Essequibojoen länsipuoli kuuluu sille. Alue käsittää yli kaksi kolmasosaa Guyanasta ja vastaa kooltaan puolikasta Suomea. Silti siellä asuu vain noin kuudesosa Guyanan 800 000 asukkaasta.
Lähes kolmen Suomen kokoisessa Venezuelassa asukkaita on noin 30 miljoonaa.
Venezuelan aluevaatimus on ikivanha, mutta Maduron hallinto alkoi rummuttaa sitä uudella innolla muutama vuosi sitten. Syitä olivat luultavasti kansallistunteen valjastaminen valtapuolueen tueksi ja Essequibon edustalta merenpohjasta löydetyt laajat öljyesiintymät.
Venezuelalla on omasta takaa maailman suurimmat todennetut öljyvarat, mutta öljyn tuotanto on rapistunut murto-osaan vanhasta sosialistipuolueen laiminlyöntien takia. Pieni Guyana puolestaan on vaurastunut öljyntuotannon kasvulla nopeasti viime vuosina.
Viime vuonna Venezuelan vaaleissa valittiin Essequibolle kuvernööri ja kahdeksan edustajaa Venezuelan parlamenttiin, vaikka Guyanan hallitsemassa Essequibossa ei luonnollisesti ollut yhtään äänestyspaikkaa.
Venezuelan vaatimus perustuu pohjimmiltaan siihen, että Essequibon alue kuului aiemmin Espanjan imperiumiin, josta Venezuela polveutuu. Välimiesmenettely Pariisissa ratkaisi kiistan vuonna 1899 lähes täydellisesti silloisen Brittiläisen Guyanan eduksi. Britannia taipui sopimaan uudesta selvityksestä vuonna 1966, mutta vain kolme kuukautta myöhemmin Guyana itsenäistyi.
YK:n pääsihteeri siirsi kiistan Kansainväliseen tuomioistuimeen vuonna 2018.
Venezuelan väliaikaisen presidentin Delcy Rodríguezin veli, parlamentin puheenjohtaja Jorge Rodríguez esitteli joulukuussa 2023 karttaa, jossa osa itänaapuri Guyanasta oli esitetty osana Venezuelaa. Kartassa se on vihertävänkeltainen alue oikealla Kuva: Pedro Rances Mattey / AFP
Ilmakuva Essequibojoesta Guyanassa. Kuva: Martin Silva / AFP