Hantavirus | ”Siinä jos tekee virheen, päätyy Atlanttiin”, prikaatikenraali sanoi hypyistä Tristan da Cunhan saarelle kovassa tuulessa.
Laskuvarjojääkäri ja sairaanhoitaja tekivät tandemhypyn kuljetuslentokoneesta Tristan da Cunhan saarelle Etelä-Atlantilla lauantaina. Kuva: Georgia Callaway / Britannian puolustusministeriö
Lue tiivistelmä
Britannian asevoimat lennätti laskuvarjojääkäreitä ja lääkintähenkilöstöä 10 000 kilometrin päähän Tristan da Cunhan saarelle yhden epäillyn hantavirustartunnan takia.
Saarella ei ole lentokenttää, joten kahdeksan hyppääjää laskeutui golfkentälle. Saarelle pudotettiin myös 3,3 tonnia lääketarpeita.
Prikaatikenraali Ed Cartwright kertoi BBC:lle, että hyppääjien piti hypätä valtameren yllä ja luottaa tuulen kantavan heidät maihin.
Epäilty tartunta liittyy Hondius-risteilyalukseen, jolla levisi harvinainen ihmisestä toiseen tarttuva Andes-tyypin hantavirus.
Britannian asevoimat lennätti viikonloppuna avustusjoukkoja ja lääkkeitä 10 000 kilometrin päähän Etelä-Atlantille, koska Tristan da Cunhan saarella on yksi epäilty hantavirustapaus.
Asiasta uutisoivat muun muassa paikallishallinnon sivusto tristandc.com ja Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Airbus A400M -sotilaskuljetuskone lähti matkaan Brize Nortonin lentotukikohdasta Englannin Oxfordshiresta, josta oli 6 750 kilometriä välilaskupaikalle Ascensionin saarelle – ja sieltä vielä 3 250 kilometriä perille. Kuljetuskoneen tukena oli Voyager-ilmatankkauskone.
Kuljetuskoneesta hyppäsi Tristan da Cunhalle kuusi maavoimien laskuvarjojääkäriä, joista kahden kanssa tandemhyppynä tehohoitoon erikoistuneet lääkäri ja sairaanhoitaja. Lisäksi saarelle pudotettiin laskuvarjoilla 3,3 tonnia lääke- ja muita sairaalatarpeita, kuten happipulloja.
Britannian asevoimien kuljetuskoneesta pudotettiin lääketarpeita Tristan da Cunhan saarelle lauantaina. Kuva: Georgia Callaway / Britannian puolustusministeriö
Puolustusministeriön mukaan kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun Britannian asevoimat on toimittanut lääkintähenkilöstöä humanitaariseen apuun laskuvarjoilla.
Tristan da Cunhalla on 221 asukasta, jotka polveutuvat suurelta osin 1800-luvun uudisasukkaista. Ainoa asutuskeskus on nimeltään Edinburgh of the Seven Seas.
Saarella ei ole lentokenttää. Laskuvarjohyppääjät laskeutuivat golfkentälle.
Prikaatikenraali Ed Cartwright kertoi BBC:lle, että voimakkaiden tuulten takia laskuvarjohyppääjien piti poistua lentokoneesta valtameren tyrskyjen yllä ja luottaa voimakkaiden tuulten kantavan heidät maan kamaralle.
”Siinä jos tekee virheen, päätyy Atlanttiin.”
Tuulten keskinopeus saarella on tyypillisesti noin 40 kilometriä tunnissa.
Portugalilaisen löytäjänsä mukaan nimetty Tristan da Cunha on Britannian syrjäisin asuttu merentakainen alue. Lähimmälle asutulle saarelle, niin ikään Britannialle kuuluvalle Saint Helenalle, on noin 2 400 kilometriä. Mantereelle on Afrikan suuntaan noin 2 700 kilometriä ja Etelä-Amerikan suuntaan noin 3 200 kilometriä.
Epäilty hantavirustartunta on brittimiehellä, joka asuu Tristan da Cunhalla. Hän jäi kotisaarellaan kyydistä m/v Hondius -risteilyalukselta, jossa virus pääsi leviämään.
Mies sai oireita 28. huhtikuuta, kaksi viikkoa laivasta poistumisen jälkeen. Hänellä oli ripulia ja kuumetta. Hän on vakaassa tilassa ja karanteenissa.
Epidemiassa on epäilty kuolleen kolme ihmistä. Heistä kahdelta tartunta on varmistettu. Ihmisiä on evakuoitu Hondius-laivalta vajaat sata, viimeiset matkustajat Kanariansaarten Teneriffalla. Osa miehistöstä jatkaa laivalla sen kotipaikkaan Alankomaihin.
Hantavirukset voivat tarttua ihmiseen esimerkiksi jyrsijöistä. Ne voivat aiheuttaa muun muassa vaikeita keuhko-oireita.
Hondius-aluksella levisi hantaviruksen harvinainen Andes-tyyppi, joka voi levitä ihmisestä toiseen. Tauti pääsi laivaan todennäköisesti runsaat 40 päivää sitten Argentiinasta, jossa Andes-tyypin hantaviruksia esiintyy.
Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut lausunnoissaan, että hantaviruksen ei epäillä leviävän uudeksi pandemiaksi.