Juha Ristamäki
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin liikkumavara ei ole kovin suuri taloudessa eikä turvallisuudessa, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Eilen klo 21:00 (päivitetty eilen klo 22:24)
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on kehunut Espanjan talouskehitystä. Timur Yilmaz
SDP johtaa edelleen kannatuskyselyitä isolla kaulalla seuraaviin puolueisiin. Niinpä sen puheenjohtaja Antti Lindtman on varteenotettava pääministerikandidaatti ja sitä kautta kilpailijapuolueiden kasvavan rökityksen kohteena.
Lindtmanin tapauksessa tilanteen tekee haastavaksi se, että demarityyliin myös omassa puolueessa riittää vastustajia, jotka kaivavat maata Lindtmanin jalkojen alta ja haluaisivat nykyjohdon tekevän erilaista politiikkaa.
Kiihtyvässä vaalikamppailussa gallup-kärjen ei kannattaisi antaa vastustajille helppoja syöttöjä, joista he pääsevät laukomaan maaleja.
Näin näyttää Lindtmanille käyneen Espanjan kysymyksessä.
Lindtman sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomessa voitaisiin ottaa oppia Espanjan talouspolitiikasta. Espanjan talouskasvu on ollut hyvää, vuonna 2024 yli kolme prosenttia ja viime vuonnakin melkein kolme prosenttia.
Espanjassa on sosialistipääministerin johdolla pidetty kotimaista kysyntää yllä elvyttävällä talouspolitiikalla. Se on tarkoittanut muun muassa julkisia investointeja ja minimipalkkojen nostoa. Lisäksi maahanmuuttajia on otettu maahan todella paljon, he tekevät monia matalapalkkaisia töitä.
Lindtman on kehunut sitä, että maassa on vahvistettu työntekijöiden turvaa.
Kääntäen Lindtmanin puheet ovat olleet suora piikki Orpon hallitukselle, joka ei ole saanut kotimaista kulutusta vauhtiin, ja on myös hidastanut sitä leikkauksilla etuisuuksiin.
SDP:n poliittiset kilpakumppanit ovat pilkanneet Lindtmania Espanjan tilanteen kehumisesta.
Muun muassa perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Espanjan kasvu on perustunut ennen kaikkea maahan kipatuista EU:n koronaelvytysmiljardeista ja valtavasta halvan työvoiman maahanmuutosta.
Kokoomuslaiset ovat luonnollisesti osallistuneet pilkkaan, unohtaen esimerkiksi sen, että Suomi hyväksyi EU:n elvytyspaketin toukokuussa 2021 ainoastaan sen takia, että kokoomus suostui sitä oppositiosta tukemaan.
Edellä mainitun lisäksi paljastui, että Espanjan hallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli 10 miljardia euroa EU:lta saatuja elpymisavustuksia eläkkeiden maksuun ja valtion sosiaalimenoihin.
Tilanne on tietysti nolo Lindtmanille.
Poliittisessa älämölössä eivät myöskään asia-argumentit juurikaan auta. SDP on sitoutunut ensi vaalikaudella niin sanottuun velkajarruun, mutta liittämällä puolueen Espanjaan poliittiset kilpakumppanit pyrkivät osoittamaan, että demarit ovat epäluotettavia talouden sopeuttamisessa.
Lindtman pyrkii porukkansa kanssa luomaan demareille uskottavuutta erityisessä kahdessa asiassa: taloudessa ja turvallisuudessa.
Viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että Lindtmanin liikkumavara ei ole kovin suuri. Luonnollisesti se johtuu erityisesti julkisen talouden tilanteesta ja turvallisuuspoliittisesta jännityksestä, mutta myös SDP:n sisäisestä tilanteesta ja kannattajakunnasta.
Se, että perussuomalaiset morkkaavat, ei ole Lindtmanin kannalta kovin iso ongelma, koska suurin osa PS:n kannattajista ei kuitenkaan äänestä demareita.
Sen sijaan Lindtmanin pitää pitää mukana SDP:n perinteiset äänestäjät, muut punavihreän puolen kannattajat ja nykyisen hallituksen menoon kyllästyneet, ennen keskustaoikeistoakin äänestäneet.
Taloudessa se tarkoittaa, että luvataan vähemmän kovaa leikkaamista ja turvallisuudessa, ettei SDP suostu tukemaan hallituksen hanketta ydinaserajoitusten purkamisesta.
Jos SDP voittaa vaalit ja Lindtman nousee pääministeriksi, hän löytää edestään nämäkin kaksi asiaa. Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii miljarditolkulla myös leikkauksia, eikä Suomen turvallisuutta voida heikentää rajoittamalla Naton ydinasepelotetta.
Pääkirjoitusta muutettu 11.5. kello 22.20: Alunperin kirjoituksessa todettiin, että Lindtmanin Espanja-kehujen ydin olisi ollut, että Espanjassa on sosialistipääministerin johdolla pidetty kotimaista kysyntää yllä elvyttävällä talouspolitiikalla. Lindtman ei kuitenkaan ole kommenteissaan viitannut elvyttävään talouspolitiikkaan.