Vahva demokratia on tärkeä osa Suomen ulkoista maabrändiä ja kansallista omakuvaa. Uusimmassa V-Dem-instituutin demokratiavertailussa Suomi sijoittui 202 valtion joukossa kahdeksanneksi.
Vuosien 2025–2027 kansallisessa demokratiaohjelmassa on monia toimia, joilla pyritään edistämään äänestysaktiivisuutta, lasten ja nuorten osallisuutta, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta sekä mielipiteen- ja sananvapautta.
Jotta poliittinen osallisuus kukoistaisi, kansalaisille on taattava samanarvoinen kohtelu lain edessä, riittävä toimeentulo, laadukas peruskoulutus ja terveydenhoito sekä tasapuolinen mahdollisuus päästä valtaan. V-Dem-instituutin näitä asioita mittaavassa demokratian tasa-arvoindeksissä Suomi on pudonnut sijalle 33. Vuonna 2023 olimme sijalla 12.
Huomattava ja lyhyessä ajassa tapahtunut muutos tulee ymmärrettäväksi, kun katsotaan Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksiä. Monet niistä ovat rapauttaneet kansalaisten yhdenvertaisia edellytyksiä käyttää demokraattisia oikeuksiaan täysipainoisesti.
Suomessa yhä useampi työskentelee vailla perinteisen työsuhteen suojaa. Työlainsäädännön muutosten on arvioitu huonontavan erityisesti nuorten, naisten ja maahanmuuttotaustaisten työntekijöiden asemaa. Asumis-, työttömyys- ja toimeentulotukeen sekä muuhun perusturvaan kohdistetut leikkaukset ovat ajaneet monet työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet talousahdinkoon.
Hoitotakuun aikarajojen väljentäminen ja hyvinvointialueiden rahoituksen vähentäminen heikentävät julkisen terveydenhuollon varassa olevien hoitoon pääsyä. Järjestöjen tukien supistaminen kaventaa kolmannen sektorin mahdollisuuksia paikata hyvinvointivaltion reikiä.
Jatkuva huoli työstä, toimeentulosta ja terveydestä tyrehdyttää aktiiviseen kansalaisuuteen vaadittuja voimavaroja ja lisää demokratiaa sisältä päin nakertavien liikkeiden vetovoimaa.
Moni pitkään kytenyt kehityskulku on kärjistynyt. Maantieteellinen eriarvoisuus on syventynyt, eikä harvaan asuttujen alueiden tai rajaseutujen asukkailla ole välttämättä luottamusta edes siihen, että heistä huolehdittaisiin kriisioloissa. Kokemus syrjään sysäämisestä ruokkii poliittisen järjestelmän ulkopuolista radikalisoitumista.
Peruskoulutuksen tasa-arvo on murentunut koulujen välisten alueellisten erojen kasvettua. Heikot oppimistulokset altistavat poliittiselle disinformaatiolle. Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa aiempaa enemmän nuorten koulutuspolkuihin, eivätkä huono-osaisten alueiden kouluissa opiskelevat enää näe koulutusta reittinä sosiaaliseen nousuun. Koulun kyky kompensoida kotitaustan vaikutusta on kaventunut, joten sekä koulutus että poliittinen osallistuminen periytyvät entistä voimakkaammin.
Elinkeinoelämän ääni poliittisessa päätöksenteossa on voimistunut. Se ilmenee esimerkiksi yhteisöveron keventämisenä ja perintöveron poistamista koskevina vaatimuksina.
Harvalla äänioikeutetulla on taloudellisia resursseja pyrkiä päätöksentekijäksi. Ehdokkaat kohdentavat kampanjoitaan itsensä kaltaisille äänestäjille, ja moni valituksi tullut on huomattavan hyväosainen. Kasvavat kampanjabudjetit välittyvät päätöksentekoon edunvalvontana, mutta vaalirahoitusta koskevaan lainsäädäntöön on tehty vain kosmeettisia uudistuksia.
Seuraavalla hallituksella on edessään mittava julkisen talouden sopeuttamistarve, jota korostaa useimpien eduskuntapuolueiden sitoutuminen velkajarruun. Mahdollisia menoleikkauksia, veronkorotuksia ja investointeja tulisi jatkossa arvioida suhteessa siihen, miten ne vaikuttavat suomalaiseen demokratiaan.
Demokratiamme uhkaa ajautua yhä syvempään taantumaan, jos Sitran tuoreessa Huomisen luottamus Suomessa –raportissa hahmoteltu markkinavetoinen tulevaisuuskuva toteutuu. Skenaariossa markkinat ja yksityinen sektori ovat vuonna 2035 syrjäyttäneet hyvinvointivaltion ja poliittinen valta on keskittynyt yhä vauraammalle ja kapeammalle eliitille.
Tällainen kehitys olisi demokratialle ja taloudelle tuhoisaa. Yhdenvertainen demokratia muodostaa myös talouskasvulle otollisimmat olosuhteet.
Hanna Wass on yleisen valtio-opin apulaisprofessori Helsingin yliopistossa.
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/