- Kännyköiden käyttöä on rajoitettu laajasti peruskouluissa, kertoo THL:n tuore selvitys.
- Yläkouluista lähes puolet on kieltänyt kännykät kokonaan. Alakouluissa täyskielto on voimassa lähes kaikissa kouluissa.
- Rajoitukset ovat lisänneet oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä ja aktiivisuutta välitunneilla, kouluista kerrotaan.
Käyskentely tamperelaisen Linnainmaan koulun käytävillä vahvistaa: kännykkäkiellolla on ollut iso vaikutus.
Käynnissä on sisävälitunti, ja puheensorina kaikuu iloisesti koulun seinistä. Yläkoululaiset pelaavat pingistä ja juttelevat.
Kenelläkään oppilaista ei ole kädessään kännykkää toisin kuin vastaavilla välitunneilla vielä reilu vuosi sitten.
Linnainmaan koulu aloitti kännykänkäyttörajoitukset viime vuoden toukokuussa. Kännykät kiellettiin sisävälitunneilla kokonaan.
Yhdeksäsluokkalaiset Oona Tapaila ja Sella Kinnunen ovat havainneet selvän muutoksen.
– Yhteisöllisyys on kasvanut tosi paljon, kun ihmiset eivät ole enää samalla tavalla puhelimilla. Liikunnallisuus välitunneilla on selkeästi kasvanut, Tapaila kuvaa.
Myös välitunneilla opiskelu on tyttöjen mukaan lisääntynyt. Toukokuisena torstaiaamuna oppikirjoja pänttääviä oppilaita näkyy niin sisällä kuin ulkonakin.
– On tullut tehtyä enemmän läksyjä ja kerrattua kokeisiin, kun ei saa katsoa sitä puhelinta, Kinnunen vahvistaa.
Avaa kuvien katselu
Linnainmaan koulun lokerikkojen ”pystybaari” on Sella Kinnusen ja Oona Tapailan sisävälituntien vakipaikka kerrata kokeisiin tai tehdä läksyjä. Kuva: Miikka Varila / Yle
Linnainmaan koulu oli kännyköiden kieltämisessä etujoukoissa. Koulu aloitti rajoitukset sisävälitunneilla jo siinä vaiheessa, kun Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kieltää kännykät oppitunneilla.
Hallitus päätti toissa vuonna perusopetuslain muutoksesta, joka kielsi oppilailta kännykän käytön oppitunneilla perusopetuslailla viime elokuusta lähtien.
Koulut saivat kuitenkin vapaat kädet päättää järjestyssäännöissään siitä, mitä kännykänkäytölle tapahtuu oppituntien ulkopuolella eli välitunneilla ja ruokailussa.
Tietoa koulujen käytännöistä on ollut tähän saakka vähän. Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on nyt kartoittanut koko maan peruskoulujen käytäntöjä.
Alakoulujen osalta tilanne on kyselyn perusteella selvä: lähes kaikki alakoulut ympäri maata ovat asettaneet kännyköille täyskiellon. Vain viidellä prosentilla alakouluista on poikkeuksia täyskieltoon.
Yläkouluissa käytännöt ovat sen sijaan hyvin kirjavia.
Kaikista Suomen yläkouluista lähes puolet, jopa 44 prosenttia on kieltänyt kännyköiden käytön kokonaan.
Erot alueiden välillä ovat kuitenkin merkittäviä.
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen yläkouluista lähes neljä viidestä on kieltänyt mobiililaitteiden käytön kokonaan.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella täyskielto on vain 15 prosentilla kouluista.
Yläkouluissa on myös isoja eroja käytännöissä. Joissain kouluissa käyttö on osittain kielletty, ja joissain taas kännykän käyttöä ei rajoiteta oppituntien ulkopuolella lainkaan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yläkoululaisista jopa 59 prosentilla on lupa tarttua kännykkään jossain kohtaa koulupäivää oppituntien ulkopuolella. Kännykän käyttöä siis rajoitetaan, mutta ei kokonaan.
Helsingissä kännyköiden täyskielto on reilussa kolmannessa yläkouluista. Noin puolet kouluista sallii sen käytön osan päivästä.
Täysin vapaasti kännykällään saavat roikkua eniten Kainuun yläkoululaiset. Siellä peräti kolmannes kouluista ei rajoita puhelimen käyttöä millään tavalla opetuksettomalla ajalla.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 95 prosenttia kaikista Suomen peruskouluista. Kyselyssä ovat edustettuna kaikki kunnat.
Korttipelit korvasivat kännykät
Pirkanmaalla puhelimet ovat osittain sallittuja lähes puolessa alueen kouluista. Reilu kolmannes kouluista on määrännyt yläkoululaisille täyskiellon.
Tampereen Linnainmaan koulussa osittainen kännykkärajoitus on muuttanut koulun ilmapiiriä. Puhelimia ei saa käyttää sisävälitunneilla lainkaan. Ulkona ne ovat kuitenkin sallittuja.
Oppilaat puhuvat enemmän keskenään, ja yhteisöllisyys on vahvistunut, rehtori Ilona Pasma sanoo.
– On paljon enemmän puhetta ja paljon enemmän sosiaalista kanssakäymistä oppilaiden välillä, Pasma iloitsee.
Pasma arvioi, että rajoitukset ovat helpottaneet myös oppituntien alkua.
– Kun oppitunti alkaa, menee vähemmän aikaa puhelinten pois laittamiseen, kun ne eivät ole valmiiksi siinä kädessä, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Linnainmaan yläkoululaiset Sebastian Blomerus ja Hasan Salem ottivat toisistaan mittaa pingiksessä sisävälitunnilla. Kuva: Miikka Varila / Yle
Sisävälitunneilla riittääkin puuhaa. Linnainmaan oppilaat voivat pelata muun muassa biljardia tai pöytäjalkapalloa. Välituntivarastosta löytyy lautapelejä ja esimerkiksi korttipakkoja.
Aika moni tuo korttipakan kotoaan, sillä korttipeleistä on tullut suosittuja.
Yhdeksäsluokkalainen Niila Björninen kertoo, että kortinpeluu on lisääntynyt huomattavasti.
– Kaverit eivät ole pelanneet hirveän paljon korttia ennen, mutta nyt kavereiden kanssa pelataan kotonakin korttia, Björninen sanoo.
Kortinpeluu tuo Björnisen mukaan jännitystä ja kivaa yhdessä tekemistä.
Siitä huolimatta hän odottaa jo lukiota, jossa kännyköiden käyttö on taas sallittua.
Avaa kuvien katselu
Ysiluokkalaiset Niila Björninen ja Aapo Vuorinen ovat harjaantuneet tämän lukuvuoden välituntien aikana pokerin ja black jackin peluussa. Kuva: Miikka Varila / Yle
Rehtori Ilona Pasma pohtii mikä on oppimisen ja älylaitteen käytön suhde:
Täyskielto toi tervehtimisen takaisin Kokkolassa
Koko maan tiukimmat kännykkäkiellot löytyvät Keski-Pohjanmaalta. Lähes 80 prosenttia yläkouluista on kieltänyt kännyköiden käytön kokonaan.
Kokkolassa täyskielto on lisännyt myös koululaisten juttelua jopa rehtorin suuntaan.
– Erikoinen ilmiö on ollut se, että kun viime vuonna tervehdin oppilaita kouluun tullessa, osa oppilaista ei vastannut minulle lainkaan. Nyt he vastaavat ja jopa juttelevat minulle, Lohtajan koulun rehtori Jukka Taipale kertoo.
Aiemmin kiusaaminen tapahtui lähinnä sosiaalisessa mediassa, mutta Taipaleen mukaan nyt on palattu osin perinteiseen välitunneilla nujakointiin.
– Siihen on helpompi puuttua, vaikka kyllä sitä nettikiusaamistakin esiintyy edelleen.
Kännykänkäytön valvominen on pienessä koulussa helpompaa kuin isossa. Myös kollektiivista valvontaa tapahtuu.
– Lapset tulevat äkkiä sanomaan, jos joku käyttää puhelinta, Taipale kertoo.
Tampereen Linnainmaalla 730:n oppilaan yhtenäiskoulussa valvonta on haastavampaa. Ilona Pasman mukaan kännyköitä olisi hankala valvoa koulun isolla välituntipihalla. Siksi käyttöä rajattiin vai osittain.
– On tosi hankalaa tehdä sellainen sääntö, mitä on vaikea valvoa, hän sanoo.
Tampereella on oppilaille jätetty mahdollisuus myös tarkistaa seuraavan oppitunnin sijainti, läksyt ja koealueet. Ne kaikki löytyvät puhelimen Wilma-sovelluksesta.
Täyskielto saakin Linnainmaan oppilailta tyrmäyksen.
– On ihan hyvä, että ulkona voi kuitenkin käyttää. Mutta se on ollut tosi hyvä muutos, että sisällä ei voi käyttää, Oona Tapaila sanoo.
– Olisi aika hankalaa, jos pitää vaikka laittaa viestiä johonkin, eikä sitä voisi tehdä edes ulkona. Kyllä täyskielto menisi jo vähän yli, Björninen sanoo.
Yhdeksäsluokkalaisen Aapo Vuorisen mielestä taas osittainen kännykkäkieltokin on vaikeuttanut arkea.
– Läksyjen tarkistaminen kännykästä pitää tehdä ulkona, eikä sovelluksista pysty lukemaan kokeisiin kuin ulkona, hän kertoo
Avaa kuvien katselu
Linnainmaan koulun nuoret kerääntyvät pihalla juttelemaan ja katsomaan puhelimia yhdessä. Kuva: Miikka Varila / YleRajoitukset vaikuttavat myös kotioloihin
THL:n selvityksessä kävi ilmi, että koululaiset ja huoltajat ovat kännykkärajoitusten yhteydessä osallistuneet koulujen uusien järjestyssääntöjen laatimiseen aiempaa aktiivisemmin.
– Aiemmin vain noin neljännes vanhemmista osallistui järjestyssääntöjen laatimiseen. Nyt määrä oli kasvanut reilusti yli puoleen, opetusneuvos Laura Francke Opetushallituksesta kertoo.
THL keräsi tiedot kännyköiden käytöstä kouluissa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.
Koulujen käytävillä lisääntynyt puheensorina on kantautunut myös Opetushallitukseen.
– Lain tavoitteena on lisätä oppitunneille työrauhaa ja keskittymiskykyä. Välitunteihin haluttiin lisää aktiivisuutta, kuten liikkumista, leikkimistä, pelaamista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Koulut kertovat, että näin on jo tapahtunut, Francke sanoo.
Opetushallitus suosittelee kouluille opetuksettoman ajan täyskieltoa tai rajoittamista sekä ruokailun aikaista täyskieltoa.
Tampereen Linnainmaan koulu aikoo jatkaa nykyisellä mallilla ainakin ensi lukuvuoden.
– Minusta on hyvä, ettei tempoilla nopeassa tahdissa. Kaikki muutokset ovat nuorille sellaisia, että tottuminen ja säännön sisäistäminen vaatii aikaa, Ilona Pasma sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.