Yhdysvallat | Suomen ulkopoliittinen johto korostaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa – Kansalaisten epäluulon ja poliitikkojen puheiden välillä on ristiriita, Hanna Wass sanoo.
Nato-jäsenyyden kannatus jatkaa heikentymistään, mutta on yhä vahvaa, käy ilmi tuoreesta Natopoll-tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan jäsenyyttä kannattaa 73 prosenttia vastaajista. Edellisessä vastaavassa tutkimuksessa viime keväänä prosentti oli 76.
Ensimmäisessä Natopoll-tutkimuksessa kesällä 2023 kannattajia oli jopa 81 prosenttia.
Heikentynyt kannatus kertoo, että suomalaiset ovat havainneet Naton sisäiset jännitteet ja haavoittuvuudet ja sen kuinka vahvasti Nato on edelleen riippuvainen Yhdysvalloista, arvioi Natopoll-hankkeen johtaja, yleisen valtio‑opin apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
”Kun Yhdysvallat ei enää ole luotettava liittolainen tai ei näyttäydy sellaisena, niin se ei voi olla vaikuttamatta Natoa kohtaan tunnettuun kiintymykseen laajemmin”, hän sanoo.
Tutkimuksesta käy ilmi myös, että suomalaiset tuntevat voimakasta epäluuloa Yhdysvaltoja kohtaan.
Vain harva vastaaja uskoo esimerkiksi, että Yhdysvallat puolustaisi Naton eurooppalaisia jäsenmaita tositilanteessa.
79 prosenttia vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä, jonka mukaan Yhdysvaltojen valmiuteen puolustaa Naton eurooppalaisia jäsenmaita voi luottaa presidentti Trumpin kaudella.
13 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä. Loput eivät osanneet sanoa kantaansa.
Luottamus Yhdysvaltoihin on heikentynyt hieman viime maaliskuussa toteutettuun kyselyyn verrattuna.
Suomalaiset jakavat myös laajasti näkemyksen siitä, että riippuvuutta Yhdysvalloista olisi vähennettävä.
Väitteeseen, jonka mukaan Suomen tulee pyrkiä vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista hankkimalla aseteknologiaa Euroopasta tai samanmielisiltä mailta Euroopan ulkopuolella, yhtyi jopa 87 prosenttia vastaajista.
Vastaajat halusivat vähentää riippuvuutta myös pilvipalveluista.
79 prosenttia yhtyi väitteeseen, jonka mukaan Suomen tulee pyrkiä vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista vähentämällä amerikkalaisten pilvipalveluiden ja ohjelmistojen käyttöä julkisella sektorilla,vaikka se maksaisi enemmän eikä palvelujen laatu yltäisi amerikkalaisyritystentarjoamalle tasolle.
”Vastaukset heijastavat nopeasti muuttunutta turvallisuusympäristöä: kun vielä muutama vuosi sitten pohdittiin laajasti Kiina-riippuvuuksien hallintaa, riskiksi identifioituu nyt Yhdysvallat”, tutkimuksessa todetaan.
Yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Wass nostaa esiin ristiriidan, joka on kansalaisten epäluulon ja poliitikkojen puheiden välillä.
Suomen ulkopoliittinen johto on pääasiassa viime aikoinakin korostanut yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, jos toki presidentti Donald Trumpin hallinnon ennakoimattomuus on myönnetty.
Tutkimuksessa kansalaiset ovat puolestaan selkeän epäluuloisia.
Wass uskoo, että kansalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät tiettyyn pisteeseen asti poliitikkojen tarpeen edistää Suomen etuja maltillisella lausunnoillaan. Ymmärrystä on siis sille, että lausunnot eivät välttämättä kuvaa faktuaalisesti sitä, miten asiat tällä hetkellä ovat.
Hän arvioi, että kansalaiset saattaisivat silti haluta hiukan avoimempaa keskustelua esimerkiksi riippuvuuksista suhteessa Yhdysvaltoihin ja niihin liittyvien riskien hallinnasta.
Nyt poliitikot käyttävät Wassin mukaan ”sämpyläpuhetta”. Yhdysvalloista sanotaan siis ensin esimerkiksi, että suhteet ovat läheisemmät kuin koskaan. Sitten kommentoidaan hallinnon transaktionalismin ongelmia. Lopuksi sanotaan, että keskusteluyhteys on hyvä ja että hankalistakin asioista voidaan kyllä sopia ja puhua.
”Luulen, että se saattaa vähän antaa ihmisille tai äänestäjille semmoisen ajatuksen, että kansalaisille ei kerrota kaikkea tai heitä saatetaan vähän tarkoitukselle johtaa harhaan”, Wass sanoo.
”Silloin vakavimmillaan voi syntyä sellainen kylmän sodan tyyppinen tilanne, että kansalaiset kyllä ymmärtää, että päättäjien puheet ovat välttämättömiä kansallisten etujen vuoksi, mutta ne eivät sellaisia, joiden pohjalta omia kantoja voisi muodostaa. Se ei sille anna tarpeeksi tietopohjaa.”
Tutkimus Purkupallon politiikka: Suomalaisten odotukset ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan siirtymissä” pohjautuu Natopoll‑tutkimushankkeen suunnittelemaan kyselyaineistoon, jonka Taloustutkimus keräsi 31.3.–14.4.2026.
Kyselyyn vastasi 3 141 15–93‑vuotiasta suomalaista.