Maailman vaikutusvaltaisimmat miehet tapaavat Iranin sodan varjossa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Donald Trump ja Xi Jinping tapasivat viimeksi Apec-järjestön huippukokouksessa Busanissa, Etelä-Koreassa lokakuun lopussa 2025. Kuva: Evelyn Hockstein / Reuters
11.5. 18:15
Presidentti Donald Trump aloittaa keskiviikkona virallisen valtiovierailun Kiinaan. Neuvottelukumppanina on presidentti ja puoluejohtaja Xi Jinping.
Ei ole vaikea nähdä, kummalla on kädessään paremmat kortit neuvotteluja varten. Trumpin käsi on heikompi, ja se johtuu ennen muuta ikuisuuskonfliktiksi uhkaavasti kääntyvästä sodasta Irania vastaan.
Sota luo monenlaisia jännitteitä Trumpin ja Xin välille. Sen aiheuttama energiashokki on ulottunut myös Kiinaan.
Yhdysvallat ja Iran eivät ole onnistuneet sopimaan yhteisestä lähtökohdasta rauhanneuvotteluille. Viimeksi sunnuntaina Trump heitti roskakoriin Iranin vastauksen amerikkalaisten ehdotukseen ”täysin mahdottomana hyväksyä”.
Se merkitsee sitä, että öljy ja maakaasun hinnat pysyvät korkealla. Samaan aikaan amerikkalaiset sotalaivat jatkavat Iranin satamien saartoa ja estävät öljykuljetuksia muun muassa Kiinaan. Iran puolestaan saa konfliktissa Kiinasta poliittista tukea ja mahdollisesti myös tiedustelutietoa ja aseteollisuuden tarvitsemaa teknologiaa.
Kiistanaiheita siis riittää. Hyvä merkki on kuitenkin se, että huippukokous toteutuu erimielisyyksistä huolimatta.
Taiwan valmistautuu puolustautumaan Kiinan mahdollista hyökkäystä vastaan. Kuva sotaharjoituksesta lähellä Taichungia tammikuussa 2026. Kuva: Ann Wang, Reuters
Sota Irania vastaan on heikentänyt sekä Yhdysvaltojen arvovaltaa että kykyä projisoida voimaa maailmalla.
Yhdysvallat on kuluttanut sodassa huomattavan osan ohjusvarastoistaan, sekä hyökkäyksellisistä että puolustuksellisista aseista. Muun muassa risteilyohjusten ja ilmapuolustusjärjestelmien torjuntaohjusten määrät ovat huvenneet, ja uuden tavaran tuottaminen tilalle kestää aikansa. Tämä on herättänyt spekulaatioita Kiinan mahdollisista aikeista käyttää tilannetta hyväkseen ja käydä Taiwanin kimppuun.
Tuskin Xi siihen kuitenkaan ryhtyy.
Pelissä on liian paljon rahaa. Maailmankaupan sujuminen ja kauppasuhteiden parantaminen Yhdysvaltojen kanssa painaa todennäköisesti enemmän kuin Taiwanin ”jälleenyhdistäminen” manner-Kiinaan.
Tavoite Taiwanin haltuunotosta tavalla tai toisella kuitenkin pysyy korkealla Xin agendalla. Xi on itse asettanut oman arvovaltansa peliin sen saavuttamiseksi, eikä kasvojen menetys ole hänelle vaihtoehto.
Yhdysvallat haluaa tasapainottaa maiden välistä kauppaa muun muassa viemällä Kiinaan lentokoneita. Kuvassa kiinalaiselle lentoyhtiölle valmistettu Boeing 737 tehtaan lentokentällä huhtikuussa 2025. Kuva: David Ryder
Huippukokouksen kaupallista merkitystä korostaa se, että Trump vie Kiinaan arvovaltaisen joukon yritysmaailman johtajia. Valtuuskunnassa ovat muun muassa Boeingin, Citigroupin ja Qualcommin edustajat.
Kiina ja Yhdysvallat kävivät lyhyen kauppasodan keväällä 2025. Trump oli juuri aloittanut toisen virkakautensa ja ryhtynyt ajamaan tavoitteitaan rajuin tariffikorotuksin. Molemmat maat nokittivat toisiaan ja nostivat tuontitullit yli sataan prosenttiin. Siitä ei seurannut mitään hyvää. Nokittelu loppui, kun Trump ja Xi tapasivat toisensa Etelä-Koreassa viime lokakuussa.
Kiina käytti neuvotteluissa valttikorttiaan: hallitsevaa asemaansa harvinaisten maametallien tuottamisessa ja jalostuksessa.
Tariffien taso on edelleen korkealla. Kauppakiistoihin haetaan nyt tosissaan molempia tyydyttävää ratkaisua. Yhdysvaltojen kauppaministeri Scott Bessent tapaa Kiinan varapääministerin He Lifengin Etelä-Koreassa jo ennen presidenttien huippukokousta .
Lue lisää: Kahdelle ex-ministerille kuolemantuomiot Kiinassa
Asialistalle huippukokouksessa nousee myös tekoäly.
Kiina on jo pitkään tavoitellut vuoropuhelun aloittamista Yhdysvaltojen kanssa tekoälyn turvallisuudesta. Kumpikaan ei halua päästää ei-valtiollisten toimijoiden käyttöön tekoälymalleja, joilla on kansallista turvallisuutta vaarantavia kyvykkyyksiä.
Olisi hyvä, jos Yhdysvallat ja Kiina pääsisivät sopuun yhteisistä, teollisuudelle annettavista ohjeista tekoälyn kehittämisestä ja tiedonjaosta, jonka avulla kumpikin voisi parantaa kyberturvallisuutta. Odotukset eivät kuitenkaan ole korkealla. Kilpailu johtajuudesta murroksellisten teknologioiden kehittämisessä on erittäin kovaa. Yhdysvallat on Kiinaa edellä eikä aio tehdä sopimuksia, jotka päästäisivät kiinalaiset kirimään etumatkaa kiinni.