Viron vanhimman yliopistokaupungin Tarton yliopiston kirjastoon ilmestyi kaksi miestä keväällä 2022. He kertoivat olevansa Ukrainasta ja paenneensa Venäjän aloittamaa hyökkäystä. Miesten mukaan heistä nuorempi, parikymppinen, oli tekemässä taustatöitä tavoitteenaan hakea apurahatutkijan paikkaa Yhdysvalloista. Miehet puhuivat venäjää ja kertoivat, että vanhempi ja puheliaampi miehistä oli auttamassa nuorempaa.

Tarton yliopisto on perustettu 1630-luvulla. Vuodesta 1802 alkaen se oli yksi vanhimpia tsaarin Venäjällä toimineista yliopistoja. Niinpä sen kokoelmissakin on monia hyvin vanhoja, harvinaisia ja arvokkaita teoksia.

Yliopiston kirjastoon saapuneet miehet pyysivät saada tutustua kirjaston kokoelmissa oleviin venäläisen kirjallisuuden kultakauden helmiin. Joukossa olivat esimerkiksi Aleksander Puškinin näytelmän Boris Godunovin ensipainos vuodelta 1831, viisi muuta Puškinia ja pari Nikolai Gogolin kirjaa – yhteensä kahdeksan teosta.

Vasta noin neljä kuukautta myöhemmin, elokuussa 2022, kirjaston henkilökunta tajusi mitä oli tapahtunut. Kirjat, joihin miehet olivat tutustuneet, olivat vaihtuneet taitaviin väärennöksiin. Alkuperäiset oli varastettu.

Syksyyn 2023 mennessä arvoteosvarkaiden uhreiksi joutui yli kymmenen muutakin eurooppalaista kirjastoa. Tallinna, Riika, Pariisi, Wien, jopa Helsinki – rosvot veivät aina venäjänkielisiä harvinaisuuksia. Yhteensä tällä ajanjaksolla varastettiin jopa 170 venäjänkielistä maailmankirjallisuuden helmiin kuuluvaa ensipainosta.

Pahimmat tappiot kärsi Varsovan yliopiston kirjasto. Yliopistolla oli ja on edelleen yksi maailman suurimmista venäläisten kirjojen kokoelmista. Ennen Neuvostoliiton hajoamista ainoat verrattavissa olevat kokoelmat sijaitsivat Varsovassa ja Helsingissä. Ennen vallankumousta julkaistut teokset säilyivät ihmeen kaupalla hengissä, vaikka Varsovan geton kansannousun aikana kirjastorakennus paloi.

– Nämä kirjat ovat kuin läheisiä ihmisiä. Olemme vielä sitä sukupolvea, joka ymmärsi, että joku pelasti nämä meille, kertoi professori Jeronim Grala BBC:n venäjänkieliselle palvelulle kesällä.

Varsovan yliopiston kirjastosta varastettiin 73 nidettä, joiden yhteenlaskettu arvo ylittää 500 000 euroa. Varkauksien epäillään jatkuneen 11 kuukauden ajan, ja ne huomattiin vasta lokakuussa 2023. Henkilökunnan mukaan ryöstö oli mittavin toisen maailmansodan jälkeen.

Ranskan kansalliskirjastossa Pariisissa jotkut yrittivät jopa murtautua kirjojen perään yöaikaan. Päiväsaikaan itsevarmojen kirjastoasiakkaiden toiminnassa oli muitakin kaavamaisuuksia, jotka ennen pitkää herättivät henkilökunnan huomion.

He tuskin esimerkiksi tiesivät, että kirjaston venäläisen kokoelman johtaja Aglaé Achechova oli aiemmin työskennellyt Pietarin kansallisessa Puškin-museossa. Achechova huomasi, että harvinaisten kirjojen kokoelmasta pyydettiin nyt tutustuttavaksi jokaista teosta, joka oli ollut esillä Puškin-museon näyttelyissä.

Yksi varas jäi kiinni Brysselissä syksyllä 2023 noin viikko sen jälkeen, kun oli edellisen kerran käynyt Ranskan kansalliskirjaston venäläisen kokoelman tiloissa. Hän oli georgialainen mies.

Kirjamanaaja

Viimeistään tässä vaiheessa vyyhti alkoi purkautua koko laajuudessaan. Siihen vaikutti ehkä osaltaan se, että ensimmäinen georgialaissyntyinen harvinaisia kirjoja varastanut mies oli jäänyt kiinni Latvian pääkaupungissa Riikassa jo edeltävänä vuonna. Kansainvälinen tietojen vertailu johti havaintoon, että mies oli Riikassa samaan aikaan kun Latvian kansalliskirjastosta varastettiin kolme harvinaista venäläisteosta. Varas jopa jakoi hotellihuoneen tämän georgialaisen kanssa, ja georgialainen oli joitakin kuukausia aiemmin vieraillut tutustumassa samoihin harvinaisuuksiin jotka nyt oli varastettu.

Tämä georgialainen oli nimeltään Beqa Tsirekidze. Hän vangittiin ja tuomittiin ensin avunannosta varkauteen Latviassa, jonka jälkeen Latvia luovutti hänet Viroon kärsimään siellä määrätyn kahden vuoden vankeusrangaistuksen Tarton yliopiston kirjastossa tehdyistä varkauksista. Tsirekidze on edelleen vankilassa Tartossa, ja antoi sieltä haastattelun venäjänkieliselle BBC:lle.

– Olen kirjojen kanssa kuin manaaja. Voin ottaa kirjan käteeni ja pystyn heti päättelemään kuinka arvokas se on ja paljonko siitä voidaan maksaa huutokaupassa, Tsirekidze sanoi BBC:lle kesällä. Hän on taustoiltaan jonkinlainen antiikkikauppias, Georgian kirjailijaliiton jäsen, ja tuomittu aiemmin Georgiassa väärennöksestä.

Keväällä 2024 useiden maiden poliisit iskivät yhdessä. Euroopan poliisiviranomainen Europol käytti iskusta nimeä Operaatio Puškin. Siinä yli sata poliisia teki etsintöjä yhteensä 27 osoitteeseen Latviassa ja Georgiassa. Europol tiedotti, että liigan aiheuttamien vahinkojen yhteenlaskettu arvo ylittää 2,5 miljoonaa euroa ja varastettuja kirjoja on ainakin 170. Varastettuja kirjaharvinaisuuksia löydettiin 150. Europol mainitsi myös, että pidätyksiä oli tehty jo Virossa, Ranskassa sekä Liettuassa. Nyt iskussa oli pidätetty yhdeksän ihmistä. Operaatioon osallistuivat Europolin mukaan myös Saksan ja Suomen viranomaiset.

Suomi

Kansalliskirjasto tiedotti samoihin aikoihin, että sen slaavilaisesta kokoelmasta oli varastettu keväällä 2023 seitsemän venäläistä arvoteosta. Kansalliskirjaston slaavilaisen kokoelman venäläisen kirjallisuuden kokoelma on suurin Venäjän ulkopuolella oleva 1800-luvun venäläisen kirjallisuuden kokoelma. Kokoelma laajuus perustuu Suomen autonomian aikoihin, jolloin Venäjän keisarikunnan sensuurilainsäädäntö edellytti, että jokaisesta Venäjällä julkaistusta teoksesta piti toimittaa yksi kopio Helsingissä sijaitsevan Aleksanterin yliopiston kirjastoon. Nykyisin saman kirjaston nimi on Kansalliskirjasto.

Verkkouutiset pyysi kesän mittaan Kansalliskirjastolta kommenttia rikoksen uhrin näkökulmasta. Saatuaan tietää mistä oli kyse, lakkasi Kansalliskirjasto vastaamasta yhteydenottopyyntöihin.

– Esitutkinta laitettiin meillä nippuun elokuussa 2024 ja aineisto siirrettiin syyttäjälle Georgiaan, kertoo kirjavarkauden tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario Matias Björklund Helsingin poliisista.

Hän kiittelee yhteistyötä georgialaisten viranomaisten kanssa ja kuvaa, että tietoa tulee Suomeen ”tipoitellen”.

– Toivotaan, että he pääsisivät siellä yksilöimään, löytyykö Kansalliskirjastosta varastettuja kirjoja takavarikoitujen teosten joukosta. Siksi emme vielä halua kertoa julkisuuteen, mitä Suomesta varastettiin. Jos niitä vielä saataisiin takaisin, Björklund muotoilee.

Monrepos’n kartanon kirjasto Kansalliskirjastossa vuonna 2017. / MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Georgiassa Beqa Tsirekidzen aikuiset poika ja tytär tuomittiin kuluvana talvena viiden vuoden vankeuteen. Beqa Tsirekidze itse kertoi kesällä venäjänkieliselle BBC:lle työskennelleensä pääsääntöisesti venäläisten asiakkaiden kanssa.

– Kiinnostuneet ihmiset tulevat, ostavat, vievät maasta. Ei ole minun asiani, antaako kulttuuriministeriö heille tuotteisiin vientilupia.

Elokuussa hämmentävästä kirjavarkausliigasta uutisoinut The Economist kävi Varsovassa tapaamassa syyttäjää, joka vastasi kirjavarkauden oikeusprosessista. Tämä esitteli toimistossaan venäläisen huutokaupan nimeltä Litfond, ja etsi sieltä 1700-luvun loppupuolella eläneen yhteiskuntakriitikko Aleksandr Radištševin kolmiosaisen kootut teokset. Huutokaupassa toteutunut hinta: 5,5 miljoonaa ruplaa eli noin 50 000 euroa. Syyttäjä näytti, miten Varsovan kansalliskirjaston leimat edelleen näkyivät kirjojen kuvissa himmeästi.

Litfondin sivuilta löytyy yhä tietoja useista Puškinin ensipainosten kaupoista. Esimerkiksi: Boris Godunov vuodelta 1831, toteutunut hinta seitsemän miljoonaa eli noin 74 000 euroa. Ruslan ja Ludmila vuodelta 1820, kuusi miljoonaa eli runsaat 63 000 euroa. Maallikon on mahdotonta arvioida, mistä ne ovat peräisin.

Idänkauppaa

Litfond-huutokauppakamarilla on toimipisteet Pietarissa, Moskovassa ja Krasnojarskissa ja se kehuu esittelyssään pitävänsä hallussaan Venäjän huutokauppaennätystä. Puškinia sekin: kesällä 2023 Jevgeni Oneginista maksettiin 26 miljoonaa eli yli 270 000 euroa.

Litfondin johtaja on Sergei Burmistov isänmaallinen mies, joka on vakuutellut että hänen huutokaupassaan varastetut kirjat eivät menisi kaupaksi – vaikka juuri niin on tapahtunut. Hän kirjoitti Venäjän Forbesissa julkaistussa, Euroopan kirjastovarkauksia käsitelleessä mielipidekirjoituksessaan kesällä 2024, että kyseessä ei ole mikään Venäjän valtiollinen ”erikoisoperaatio” jolla hivutetaan venäläistä kansallisomaisuutta Venäjälle.

Mutta Puškin on Puškin: venäläiset ovat hulluna tähän kirjoittajaan, jota he pitävät kansallisomaisuutenaan.

Huhtikuussa Burmistov antoi haastattelun lifestyle-lehti Moskivtšille. Hän kertoi, että ongelmia on paljon. Tyhjä tila, joka markkinoille jäi suurten huutokauppahuoneiden kuten Christie’sin ja Sotheby’sin vetäydyttyä Venäjältä, ei ollut täyttynyt odotetusti.

–Markkinamme ovat pahasti uupuneet, ensiluokkaisia ​​esineitä on yhä vähemmän. Niitä on saatavilla vain muutamille johtaville huutokaupoille. En tiedä, miten loput selviävät, Burmistov sanoi.

Hänen mukaansa tilanne johtuu siitä, miten venäläistä kulttuuria ”canceloidaan” muualla maailmassa. Ostaminen on vaikeutunut ja Burmistovin mukaan merkittävien esineiden myyminen venäläisille keräilijöille on monissa Euroopan maissa rikos.

– Virta, joka on virrannut maahan viime vuosikymmeninä ja palauttanut viimeisen vuosisadan aikana vietyä perintöä, on muuttunut kurjaksi noroksi.

Samalla venäläisillä kuitenkin on rahaa. Niinpä keräilijöiden määrä ei ole Burmistovin arvion mukaan vähenemässä, ja kilpailu kiristyy. Hinta-arviot ylitetään nätisti noin 80 prosentissa myytävistä huutokauppaesineistä.

– Kaikki taistelevat mielenkiintoisista asioista, ja niitä on yhä vähemmän. Siksi ennustan taiteen hintojen merkittävää nousua seuraavien vuosien aikana, ja museolaatuisista esineistä tulee suurin harvinaisuus.

Muistellaanpa vielä hetki georgialaista, joka suorittaa parin vuoden tuomiotaan virolaisessa vankilassa. Beqa Tsirekidze tiivisti BBC:lle että ihmiset varastavat kirjoja, koska he voivat.

– Puoli kiloa kultaa maksaa 50 000 euroa, ja sitä vartoi 22 aseistettua miestä. Kahta kirjaa, joiden arvo on sama 50 000 euroa, vartioi yksi vanha kirjastotäti.

Poimintoja videosisällöistämme

Poliisin iskiessä kirjavarasliigan jäljiltä saatiin takavarikoitua 150 arvokirjaa. / EUROPOL