Säästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet Keski-Rahkosen työhön.
Markku Keski-Rahkonen on valittu vuoden sairaanhoitajaksi. Kuva: Studio Jaana Orjala
Vuoden sairaanhoitajaksi 2026 on valittu Markku Keski-Rahkonen, joka työskentelee uniapneahoitajana Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
58-vuotias Keski-Rahkonen kertoo olevansa tunnustuksesta yllättynyt. Hän on työskennellyt uniapnean parissa jo 23 vuotta.
– Tämä on merkittävä huomionosoitus ja arvostan sen todella korkealle.
Parasta työssä on nähdä oma onnistuminen ja kädenjälki potilaan voinnissa, Keski-Rahkonen sanoo. Hän neuvoo asiakkaitaan esimerkiksi uniapnean hoidossa käytettävän CPAP-laitteen kanssa.
– On hienoa nähdä, että potilas alkaa käyttää laitetta ja myös siitä hyötyy. Työ on aika paljon ohjaamista ja motivointia.
Vaikeita hetkiä ovat puolestaan ne, jolloin potilaan hoito ei syystä tai toisesta lähde sujumaan toiveiden mukaisesti.
– CPAP-hoito ei ole pakkohoitoa, mutta aina sitä toivoo, että potilas saisi laitteesta hyödyn. Se tiedetään, ettei kaikista tule laitteen käyttäjiä. Mutta kaikkien kanssa yritetään, ja lähdetään siitä että onnistutaan, Keski-Rahkonen sanoo.
Keski-Rahkonen on valitsijaraadin mukaan erityisen ansioitunut asiantuntijuuden ja osaamisen jakamisessa niin alueellisesti kuin kansainvälisesti. Kuva: Studio Jaana Orjala
Valitsijaraadin mukaan Keski-Rahkonen on erityisen ansioitunut asiantuntijuuden ja osaamisen jakamisessa. Raadin mukaan Keski-Rahkonen toimii kouluttajana pitkäjänteisesti, monipuolisesti ja asiantuntevasti.
Säästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet Keski-Rahkosen työhön, erityisesti koulutuksiin, joihin pääsee nykyään aiempaa huonommin.
– Se on merkittävä asia, kun aika paljon on säästetty. Jos koulutuksiin pääsee, ne ovat Teams-juttuja, Keski-Rahkonen sanoo.
Keski-Rahkonen kuvailee, kuinka työssä uniapneahoitajana on tärkeää verkostoitua ja jakaa kollegoiden kanssa myös hiljaista tietoa, joka etänä järjestetyissä koulutuksissa jää usein taka-alalle.
– Kasvokkain kun mennään syömään, silloin vaihdetaan asioita ja kokemuksia esimerkiksi hoitokäytännöistä. Hyviä tapoja ja käytänteitä pitäisi pystyä soveltamaan myös omassa työssä, Keski-Rahkonen sanoo.
– Jos koulutukset jäävät Teamsiin, se on mielestäni erittäin huono asia.
Uniapnea on kansantauti ja alidiagnosoitu sairaus, johon liittyy usein muitakin ongelmia, kuten ylipainoa, diabetesta ja verenpainehuolia, Keski-Rahkonen sanoo.
– Tärkeää on kokonaisvaltainen hoito. Jos CPAP-laitteen saa, sitä tulee käyttää. Se ei ole kuuri, vaan se vaatii sitoutumista ja jatkuvaa käyttöä.
Myös erilaisiin sairauksiin määrättyjä lääkkeitä tulee syödä säännöllisesti.
– Jos on lääkkeet, niitä myös käytetään, eikä vain fiiliksen mukaan. Pitää ymmärtää kokonaisvaltaisuus. Liikkuminen on tärkeää. Hyötyliikunta kuten portaat ja vaikkapa pyöräily ovat tärkeitä asioita.
Aina CPAP-laitteen käyttö ei lähde käyntiin sujuvasti. Jos laitteen tai maskin istuvuuden kanssa on ongelmia, olemassa on vaihtoehtoja, Keski-Rahkonen muistuttaa.
– Kannattaa olla yhteydessä omaan terveyskeskukseen. Laitetta ei kannata jättää käyttämättä, vaan kannattaa hakea ratkaisuja. Ne ovat tärkeitä juttuja.
Vuoden sairaanhoitaja -tunnustuksen myöntää Suomen Sairaanhoitajat -yhteisötyöjärjestö. Tunnustus myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti.
Tunnustuksen voi saada hoitotyötä kehittänyt sairaanhoitaja, joka on edistänyt potilaslähtöisyyttä ja vaikuttanut positiivisesti työyhteisöönsä. Vuoden sairaanhoitaja toimii myös esimerkkinä muille.