Mikko Räsänen
Kilometriveroa on ehdotettu Suomeen vielä tämän vuosikymmenen aikana, mutta mitä sen käyttöönotto voisi käytännössä tarkoittaa, pohtii Iltalehden Mikko Räsänen.
Tänään klo 7:27
Nuorilla mitattiin kovia ylinopeuksia Itä-Uudellamaalla. Anu Kivistö
Iltalehti kertoi viime viikolla Keskuskauppakamarin tilaisuudesta, jossa esitettiin kilometriveron käyttöönottoa Suomessa vaiheittain lähivuosina. Lue uutinen aiheesta täältä.
Uutinen herätti kipakan reaktion autoilijoissa, koska harvoin uutisia uusista veroista ilonkiljahduksilla otetaankaan vastaan.
Mutta miten paljon kilometrivero sitten olisi? Siitä ei ole konkreettisia lukuja esitetty, mutta todennäköisesti summa olisi 5–10 senttiä jokaista ajokilometriä kohden. Helsingistä Tampereelle on noin 180 kilometriä, eli automatkasta kertyisi veroa 9–18 euroa.
Keskimääräinen suomalainen ajaa vuodessa autollaan noin 15 000 kilometriä. 5–10 sentin suuruinen kilometrivero tarkoittaisi tuollaiselle kuljettajalle vuositasolla siis 750–1 500 euron veroseurausta.
Ei ihme, että autoilijoiden keskuudessa vastarinta on kovaa. Kukapa sitä nyt ylimääräistä 1 500 euron veroa itselleen haluaa.
Monet valittajat kuitenkin unohtavat yhden asian jo nyt.
He maksavat kilometriveroa jo nyt.
Polttoaineen hinnasta suuri osa on nimittäin peräisin polttoaineverosta. Mitä enemmän ajat, sitä enemmän kulutat polttoainetta, sitä useammin tankkaat ja sitä enemmän siis maksat veroa.
Bensiinin hinnassa on jo nyt polttoaineveroa noin 0,75 euroa per litra. Jos ajaa autolla, joka kuluttaa bensiiniä 6 litraa sadalla kilometrillä, maksaa siis sadalla kilometrillä jo nyt polttoaineveroa 4,5 euroa. Eli se on jo käytännössä saman suuruinen kuin tuo mainitsemani 5 sentin kilometrivero.
Ja jos kilometrivero otetaan käyttöön, ei sen tarkoituksena ole periä autoilijoilta enemmän rahaa kuin ennen, vaan turvata autoilun ja liikenteen verokertymä, joka on alkanut pudota liikenteen sähköistymisen myötä. Sähköautoilijat kun eivät polttoaineveroa maksa.
Koska tarkoitus ei ole korottaa kokonaisveropottia, muita autoilun veroja leikataan sen tieltä. Esimerkiksi polttoaineveroa voidaan leikata tuntuvasti, jolloin polttoaineiden pumppuhinnat putoavat rajusti. Myös ajoneuvoveroa voitaisiin leikata samalla, kun verotuksen painopiste siirtyisi ajoneuvon omistamisen verottamisesta sillä ajamisen verottamiseen.
Liikenneministeriö selvitti jo 2013 kilometriveron mahdollista käyttöönottoa ja jo silloin selvityksessä korostettiin, että tarkoitus on vain korvata autoilun nykyisiä veroja eikä lisätä uusia niiden päälle. Polttoaineveron ja ajoneuvoveron leikkaamisen ohella pidettiin mahdollisena, että myös autoveroa voitaisiin leikata ja tehdä siten uusista autoista edullisempia.
Aivan yksinkertaista kilometriveron mahdollinen käyttöönotto ei tule olemaan, vaikka taattaisiinkin, että tavoitteena on nollasummapeli vanhaan veromalliin verrattuna. Uudistuksen ajaminen voi olla poliittisesti vaikeaa, sillä autoilijoiden vastarinta vaikuttaa vahvalta.
Toinen kysymys on se, miten vero perittäisiin. Polttoaineveroa ihminen maksaa huomaamatta jokaisen tankkauksen yhteydessä, mutta jos kilometrivero tulisi maksuun kerran vuodessa, kun vuoden ajokertymä mitattaisiin esimerkiksi katsastusasemalla, olisi se kertarysäyksellä niin iso lasku, että siihen varautumattomien talous voisi horjua.
Toinen tapa voisi olla seurata autojen käyttöä reaaliaikaisesti, mutta ajatus siitä, että viranomaisille annettaisiin reaaliaikainen valvonta jokaisen auton liikkeisiin veisi maata kohti sen kaltaista isoveli valvoo -yhteiskuntaa, että vastarintaa tulisi varmasti jo muiltakin kuin autoilijoilta.
Tässä jutussa esitetyt luvut ovat vain karkeita arvioita, eikä tarkempia ole mahdollisesti saatavilla ennen kuin keskustelu kilometriverosta vakavammin käynnistyy. Ja ainakaan ennen vaaleja yksikään puolue ei uskalla alkaa ajaa tätä uutta veroa. Seuraavan hallituksen pöydälle aihe saattaa kuitenkin hyvinkin nousta.