Vain kolmasosa pääsee aloittamaan korkeakouluopinnot heti ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen, kertoo Suomen Lukiolaisten liitto tiedotteessaan.
Noin 25 000 nuorta valmistuu ylioppilaaksi joka kevät, ja heistä suurin osa hakee suoraan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Lukiolaisbarometrin 2024 mukaan enemmistö, noin 60 prosenttia, ylioppilaista myös haluaisi jatkaa korkeakouluun suoraan lukiosta tai välittömästi asevelvollisuuden tai vastaavan suorittamisen jälkeen. Koska vain kolmasosa pääsee heti kouluun sisälle, korkeakouluhakuun on muodostunut ylioppilaiden suma.
– Välillä julkisessa keskustelussa on syyllistetty nuoria välivuosien pitämisestä. Tilastot kuitenkin osoittavat selkeästi, että korkeakoulujen aloituspaikat eivät yksinkertaisesti riitä kaikille motivoituneille ja päteville hakijoille, korostaa Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietari Meriläinen tiedotteessa.
Lukiolaiset saavat tänään tiistaina tietoonsa ylioppilaskirjoitusten tulokset. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella.
Tänä keväänä korkeakoulupaikkaa tavoittelee yhteishaussa 150 000 hakijaa. Paikkoja on tarjolla vain kolmannes tästä, eli noin 56 000. Lukiolaisten liiton mukaan aloituspaikkojen määrä on toistaiseksi täysin riittämätön. Liitto nostaa esille myös sen, että aloituspaikkoja on lisätty sellaisille aloille, jotka eivät ole nuorten näkökulmasta kiinnostavia.
Aloituspaikkojen vähyys ei ole ainoa syy hakijasumaan. Nykyisessä opiskelijavalintajärjestelmässä samoista aloituspaikoista joutuvat kilpailemaan sekä ensimmäistä kertaa korkeakouluun hakevat että ne, joilla on jo opinto-oikeus tai kokonainen tutkinto korkeakoulusta.
– Tuoreen ylioppilaan voi olla vaikeaa päihittää sellainen hakija, jolla on jo kokemusta korkeakouluopinnoista. Siksi alanvaihtomahdollisuuksia pitäisi kehittää korkeakoulujen sisällä, Meriläinen sanoo tiedotteessa.
Lukiolaisten Liitto on yhdessä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI) kanssa laatinut toimenpidepaketin, jolla siirtymää toiselta asteelta korkea-asteelle voitaisiin sujuvoittaa.
Lukiolaisten osalta tärkein toimenpide on aloituspaikkojen lisääminen erityisesti kasvukeskuksiin ja nuoria kiinnostaville aloille. Lisäksi opiskelijavalinnan ensikertalaisuussääntöä tulisi muuttaa siten, että se säilyy 60 opintopisteeseen asti.
Suomessa tulisi liiton mukaan myös ottaa käyttöön korkeakoulukutsunnat, eli valtakunnallinen palvelupolku, jonka avulla ilman opiskelupaikkaa jäävät nuoret kutsutaan henkilökohtaiseen jatko-opintokeskusteluun.