Iranilainen rauhannobelisti pääsi vankilasta tutkijan mukaan siksi, että hallinnolla ei ole enää syytä pelätä häntä.
Avaa kuvien katselu
Iranilaisnaiset osoittivat mieltään Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäystä vastaan Teheranissa 17. huhtikuuta. Taustalla surmatun ajatollah Ali Khamenein muotokuva. Kuva: Abedin Taherkenareh / EPA
11.5. 16:12•Päivitetty 11.5. 20:55
- Rauhannobelisti Narges Mohammadin pääsy vankilasta kertoo Iranin hallinnon vahvasta asemasta, sanoo Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.
- Sota on vahvistanut hallinnon otetta, ja ulkoinen uhka on yhdistänyt kansaa. Samalla opposition mielenosoitukset ovat vaimenneet.
- Opposition kannattajia on siirtynyt vastustamaan sotaa, etenkin iskuja siviilikohteisiin. Vastarinta hallintoa kohtaan kytee nyt hiljaisuudessa.
Iranilainen rauhannobelisti Narges Mohammadi on päässyt vankilasta ehdonalaiseen ja kuljetettu maan pohjoisosasta sairaalahoitoon Teheraniin, kertoivat kansainväliset uutistoimistot maanantain vastaisena yönä.
Tunnetun ihmisoikeusaktivistin pääsy vankilasta ei ole kuitenkaan hyvä uutinen Iranin demokratiaa vaativalle oppositiolle, sanoo Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.
– Tuomion muuttaminen ehdonalaiseksi kertoo, miten vahvoilla islamilainen tasavalta on opposition pitämisessä kurissa. Hallinnolla on nyt varaa päästää Mohammadi vankilasta, Dahlgren sanoo.
Moneen kertaan vangitulla Mohammadilla olisi edessään vielä 18 vankeusvuotta, sanovat hänen edustajansa. Tuorein, yli seitsemän vuoden tuomio langettiin helmikuussa.
Kevään mittaan hänen terveytensä on romahtanut, ja Dahlgrenin mukaan osittain tästä syystä Iranin hallinto ei pidä häntä enää uhkana.
Mohammadin oikeusavustaja julkaisi kuvan rauhannobelistista sairaalassa:
Oppositiohahmon heikon terveydentilan lisäksi Iranin hallintoa rohkaisee toinenkin seikka: alkuvuodesta maassa jyllänneet suuret protestit ovat sodan aikana kuihtuneet olemattomiin.
Sota on vahvistanut sortohallinnon otetta yhteiskunnasta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kehottivat iranilaisia sodan alussa kaduille protestoimaan ja kaappaamaan vallan uskonnolliselta johdolta.
Virallisten lausuntojen ja mediatietojen mukaan Yhdysvallat ja Israel ainakin jossain määrin uskoivat tai toivoivat, että hyökkäys johtaisi Iranissa laajempaan kansannousuun, joka kaataisi vuodesta 1979 asti valtaa tiukasti pitäneen hallinnon.
Niin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Iranin hallinto on sodan aikana vahvistanut otettaan yhteiskunnasta entisestään.
Tämä johtuu Dahlgrenin mukaan osittain siitä, että Iranin hallinto ajattelee käyvänsä taistelua Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäystä vastaan kolmella tasolla: ilmassa, Hormuzinsalmella ja myös omien kaupunkiensa kaduilla.
Iranilaiset ovat kyllä rynnineet sankoin joukoin suurkaupunkien kaduille koko sodan ajan, mutta eivät lainkaan sillä tavalla kuin Trump ja Netanjahu toivoivat.
Päinvastoin: opposition mielenosoitukset ovat väistyneet valtavien, islamilaisen tasavallan hallintoa tukevien mielenilmausten tieltä.
Somessa julkaistulla videolla ihmiset osallistuvat hallintoa tukevaan mielenilmaukseen Teheranissa 7. huhtikuuta.
Niitä hallinto tukee aktiivisesti. Jopa presidentti Masud Pezeškian ja ulkoministeri Abbas Araghchi on nähty osallistumassa hyökkäystä vastustaneeseen mielenilmaukseen Teheranissa.
Iranin hallinnon kyky aktivoida suuria kansanjoukkoja tuekseen on asia, jonka merkittävyyttä ei ole ulkomailla täysin ymmärretty, kirjoittaa Boston Collegen apulaisprofessori Mohammad Ali Kadivar Journal of Democracy -julkaisussa.
Iranissa on esimerkiksi toiminut islamilaisesta vallankumouksesta saakka puolisotilaallinen Basij-järjestö, jonka vapaaehtoiset valvovat muita kansalaisia ja ovat osallistuneet opposition protestien väkivaltaiseen tukahduttamiseen.
Ihmisiä on sodan aikana aiempaa enemmän kehotettu liittymään Basij-joukkoihin.
Hallintoa tukevat suuret mielenilmaukset alkoivat heti sen jälkeen, kun ajatollah Ali Khamenein kuoli ilmaiskussa. Marttyyrien seremoniallinen sureminen on keskeinen osa šiialaisuutta, jota Iranin uskonnollinen järjestelmä edustaa, Dahlgren sanoo.
– Islamilainen tasavalta pönkittää valtaansa marttyyreillä. Tämä sota on nyt tuonut uudet marttyyrit.
Avaa kuvien katselu
Hallinnon tukijat heiluttivat Iranin lippuja Teheranissa 2. toukokuuta. Kuva: Morteza Nikoubazl / AOPOppositiokin liittynyt sodan vastustukseen
Dahlgrenin mukaan ajatollahin tappaminen oli Israelilta ja Yhdysvalloilta suuri virhe, koska se on pönkittänyt hallinnon valta-asemaa.
Toinen virhe on ollut hänen mukaansa siviili-infrastruktuurin tuhoaminen ja sillä uhkailu. Se on saanut jopa opposition kannattajia muodostamaan ihmisketjuja siltojen ja voimalaitosten suojelemiseksi.
– Oppositio haluaa päästä eroon pappishallinnosta, mutta se ei halua, että heidän maansa ja kansakuntansa tuhotaan.
Iranin hallinto pyrkii yhdistämään iranilaiset yhteistä, ulkoista vihollista vastaan. Siinä se on Dahlgrenin mukaan pitkälti onnistunutkin.
Myös monille opposition kannattajille sortavaa hallintoa akuutimmaksi kriisiksi on muodostunut maan jatkuva pommittaminen.
Oppositiolta on viety tila, mutta Dahlgrenin mukaan sitä ei ole nujerrettu.
– Vastarinta islamilaista tasavaltaa kohtaan on edelleen vahvaa, mutta se ei toimi tällä hetkellä julkisesti, vaan hiljaa ihmisten kodeissa.
Videolla Narges Mohammadi puhuu Iranin ihmisoikeustilanteesta vuonna 2021: