Vanhemmat myöntävät, että kyseessä oli vahinko, mutta he ovat tyytymättömiä prosessiin.
Kuvan poliisikoira ei liity tapaukseen. Kuva: Leena Koskela
Poliisikoiran hyökkäyksen kohteeksi joutuneen pojan vanhemmat ovat tehneet syyttäjän päätöksestä kantelun oikeusasiamiehelle.
Syyttäjä on päättänyt jättää tutkimatta tapauksen, jossa poliisikoira hyökkäsi 7-vuotiaan lapsen päälle Paimiossa viime syksynä.
7-vuotiaan pojan äiti Mari kertoo olevansa pettynyt Lounais-Suomen poliisin ja Syyttäjälaitoksen toimintaan tapauksessa.
Syyttäjän ratkaisun mukaan kyseessä ei ollut huolimaton menettely vaan vahinko. Pojan vanhemmat ovat tästä samaa mieltä.
Sen sijaan he ovat pettyneitä siitä, miten tapauksen käsittely eteni.
– Vain epäilyksen kohteena ollut poliisi sai kertoa tapahtumakuvauksen Syyttäjänlaitokselle ja Lounais-Suomen poliisille. Uhria ei kuultu lainkaan.
Äidin mukaan tapahtuma-aikaan hänen 7-vuotias poikansa oli matkalla läheiseen leikkipuistoon, jossa isoveli häntä jo odotti.
– Lapsella oli kädessään keppi ja hän käveli tien laitaa pitkin aikomuksenaan ylittää tie ja siirtyä metsäpolulle ja sitä kautta mennä leikkipuistoon.
Metsäpolulta tuli vastaan poliisimies koiransa kanssa.
Tapahtumakuvauksen mukaan koira oli kiertänyt ulkoiluttajan selän takaa ja nykäissyt voimakkaasti etuviistoon, jolloin ulkoiluttajan oli pitänyt kääntyä ympäri.
Samalla hänen kätensä oli vääntynyt ja flexi irronnut kädestä.
Poliisi oli kieltänyt välittömästi koiraa, mutta tämä oli ehtinyt näykkäistä poikaa käsivarresta. Ratkaisussa mainitaan, että koira ei ollut purrut, ja käsi oli toiminut tilanteen jälkeen normaalisti. Lapsi oli säikähtänyt tilanteessa ja alkanut itkeä.
Vanhemmat ovat erimielisiä tapahtumien kulusta.
Äiti kertoo, että lapsi huutoitki tapahtuman jälkeen monta tuntia.
– Kukaan ei kysynyt meiltä tästä mitään. Meitä vanhempia tai lasta ei ole kuultu tapahtumankuvausta kirjatessa tai ylipäätään missään vaiheessa, Loikkanen sanoo.
Äiti ennen kaikkea toivoisi, että vastaavaa ei pääsisi tapahtumaan uudelleen.
– Mielestäni konkreettisia keinoja vastaavan ennaltaehkäisyyn olisivat kuonokoppa tai kunnon talutusremmi, ei flexi-mallinen talutushihna. On kamalaa elää pelossa, että koira voi hyökätä uudelleen.
Äiti kertoo, että hänen poikansa ei ollut psyykkisesti koulukuntoinen useampaan viikkoon tapahtuman jälkeen, ja uskaltautui vasta tänä keväänä jälleen kävelemään yksin kouluun.
Koulumatka kulkee samaa metsäpolkua, jossa koira tuli vastaan.
– Koirahyökkäys aiheutti lapselle pitkäaikaista pelkoa ja turvattomuudentunnetta. On vaikea unohtaa tapahtunut, kun koira ulkoilee edelleen päivittäin lähialueella.
– Tämä ei ollut ” poikkeuskohtaaminen hurjan eläimen kanssa, jonka voi ajatella huonona tuurina ja unohtaa”, vaan lapsi joutuu kohtaamaan pelkonsa päivittäin uudelleen ja uudelleen.