Suomalaisten luottamus Yhdysvaltoihin puolustuksessa ja turvallisuudessa on laskenut entisestään viime vuodesta. Tämä selviää tuoreesta NATOpoll mielipidemittauksesta.
Vain joka kahdeksas suomalainen luottaa, että Donald Trumpin johtama Yhdysvallat puolustaisi Eurooppaa. Epäluottamus on kasvanut hieman viime vuodesta.
Perussuomalaisista ja kokoomuslaisista vajaa puolet luottaa Trumpin Amerikan apuun, vähiten luottavat vasemmistoliiton (6%) ja vihreiden (13%) äänestäjät. Naisten epäluottamus on korkeampi kuin miesten.
Vaikka presidenttinä olisi joku muu, Yhdysvaltojen valmiuteen auttaa eurooppalaisia luottaa vain reilu neljännes vastaajista.
Yhdysvallat on tehnyt DCA-puolustusyhteistyösopimuksia useiden kumppanimaidensa kanssa, ja niillä helpotetaan amerikkalaisjoukkojen ja näiden aseiden ja varusteiden tuomista maahan. Tähänkään suomalaiset eivät luota.
Apulaisprofessori Hanna Wass ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg kommentoivat kansalaisten turvallisuuspolitiikan näkemyksiä Ylen aamu-tv:ssä.
Riippuvuutta Yhdysvalloista pitäisi kansalaisten mielestä vähentää monin tavoin.
Suomen olisi hankittavat aseet muualta, Euroopasta tai muilta ”samanmielisiltä” mailta. Valtaenemmistö vähentäisi amerikkalaisten pilvipalveluiden ja ohjelmistojen käyttöä julkisella sektorilla, vaikka palvelut heikkenisivät tai tulisivat kalliimmaksi. Vastaajista suurempi osa epäilee kuin luottaa Yhdysvaltoihin jopa satelliittien laukaisijana.
NATOpoll on Koneen säätiön rahoittama monivuotinen tutkimushanke. Mielipidemittaus tehtiin Taloustutkimuksen nettipaneelissa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kannatusmuutoksia tutki ryhmä tutkijoita useista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Kyselyyn vastasei 3141 suomalaista. Virhemarginaali on enimmillään 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kansalaisten näkemykset ovat eri planeetalta kuin Suomen virallinen USA-linja
Kansalaisten näkemykset Yhdysvalloista ovat huomattavasti kriittisempiä kuin ulkopolitiikan johtajien näkemykset.
Virallisesti Suomi tunnistaa Yhdysvaltojen politiikan muutoksen arvaamattomampaan suuntaan, mutta pyrkii rakentamaan Yhdysvaltojen kanssa läheistä yhteistyötä. Suhdetta kuvataan huhtikuussa julkaistussa selonteossa.
– Kansalaisten USA-suhde on huomattavasti suoraviivaisempi kuin Suomen virallinen linja, tulkitsee tutkimuksen johtaja, Helsingin yliopiston valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass.
Avaa kuvien katselu
Suomi on pyrkinyt luomaan läheistä yhteistyösuhdetta Yhdysvaltojen kanssa, vaikka tunnistaa Trumpin politiikan arvaamattomuuden. Presidentit Stubb ja Trump sopivat jäänmurtajista lokakuussa 2025. Kuva: Jani Saikko / Yle
Wassin mielestä ulkopolitiikan johdon ja kansalaisten näkemysten välillä on jännite. Se voi pahimmillaan johtaa kylmän sodan kaltaiseen tilanteeseen, jossa päättäjien on puhuttava tietyllä tavalla ja kansalaisten on muodostettava oma näkemyksensä muualta hankitun tiedon pohjalta.
– Viestintä Suomen ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista on muodostumassa jonkinlaiseksi koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan läpinäkyvyyden tai uskottavuuden puntariksi, Wass arvioi.
Nato-näkemykset laskeutuivat epänormaaleista luvuista keskiarvoon
Suomalaisten luottamus Natoon ylipäätään on normalisoitunut Nato-maiden keskiarvoon: 73 prosenttia suomalaisista äänestäisi Naton puolesta. Korkeimmillaan kannatus oli samassa tutkimuksessa kymmenen prosenttiyksikköä enemmän, vuonna 2023.
Miehet kannattavat Natoa enemmän kuin naiset ja vanhat enemmän kuin nuoret. Hyvin ansaitsevat äänestäisivät Naton puolesta todennäköisemmin kuin pienituloiset, mutta erot eivät ole kovin suuria.
Kannatus on laskenut perussuomalaisia ja sosiaalidemokraatteja äänestävien joukossa.
Suomalaiset luottavat edelleen Naton tulevan apuun, jos joku hyökkää Suomeen (75%) ja useimmat auttaisivat hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista materiaalituella.
Reserviläisiä apuun lähettäisi yli puolet suomalaisista (57%). Kolmannes vastustaa tätä (35%).
Kun Suomi liittyi Natoon, julkisuudessa arvioitiin Suomen olevan viimeistään tuolloin osa länttä. Kansalaisille Nato on kuitenkin kansalaisten mielestä selvästi puolustuksen järjestäjä eikä arvoyhteisö.
– Halutaan ne turvatakuut, ja se on Naton tehtävä. Ja sillä mennään, Wass tulkitsee.
Hän ajattelee myös, että koska Naton sisällä on jännitteitä, suomalaisten mielestä on parempi keskittyä ydintehtäviin eikä lähteä rönsyilemään.
Grönlanti-asiassa suomalaiset asettuvat Tanskan puolelle
Ulkopolitiikassa suomalaiset ovat joissakin kysymyksissä hyvin periaatteellisia.
Naton sisällä on ollut ristiriitoja esimerkiksi Grönlantiin liittyen, koska Yhdysvallat vaatii saarta Tanskalta. Kun suomalaisilta kysyttiin, pitäisikö Suomen tukea Tanskaa, jos Yhdysvaltojen painostus jatkuu ja on valittava puolensa, suomalaisten mielestä on asetuttava selkeästi Tanskan puolelle (7.62–7.8 asteikolla 0–10).
Viime aikojen keskustelu ydinpelotteesta ei näy kansalaisten mielipiteissä voimakkaasti. Ydinaseiden sijoittamista Suomeen kannattaa hiukan viimevuotista harvempi (22%), mutta edelleen useampi kuin muutama vuosi sitten. Ydinaselainsäädännön muutokset pitää suomalaisten mielestä valmistella kaikkien puolueiden kesken.
Suhtautuminen ydinaseisiin on ristiriitaista. Eurooppalaista ydinasepelotetta pitää vahvistaa ja Suomen tulee osallistua harjoituksiin, enemmistö vastaa. Silti alle puolet hyväksyy aseet politiikan osaksi.