Teboilin asemien sulkeminen muutti monen paikallisen polttoainemarkkinan kilpailutilannetta. Tarkastelemme tässä blogissa, miten Teboilin poistuminen vaikutti polttoaineiden hintoihin, ja mikä merkitys ketjujen välisellä kilpailulla ylipäätään on markkinoiden hintatasoon. Analyysin perusteella Teboilin asemien alasajo kasvatti autoilijoiden kokonaismenoja vuositasolla yli 40 miljoonalla eurolla.

Kirjoitus on ensimmäinen julkaisu KKV:n vuoden alussa alkaneesta polttoainemarkkinaselvityksestä.

Teboilin lähtö muutti markkinarakennetta

Teboil sulki asemansa marraskuussa 2025. Sulkemisen taustalla olivat Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian Teboilin emoyhtiölle Lukoilille asettamat pakotteet. Venäläisomistus oli haitannut Teboilin myyntiä kuitenkin jo Ukrainan sodan alusta lähtien. Teboiliin kohdistuneen kuluttajaboikotin vaikutus oli voimakkain heti sodan alussa. Kesään 2025 mennessä Teboilin myynti oli elpynyt jo merkittävästi, ja Teboilin markkinaosuus ennen sen lopettamista oli 10–15 prosenttia sekä bensiinissä että dieselissä.

Taulukossa 1 on raportoitu Suomessa toimineiden jakeluketjujen markkinaosuudet vuodelta 2025 ennen Teboilin poistumista sekä asemien lukumäärään että myyntivolyymeihin perustuen. Luvut eivät sisällä raskaan liikenteen tankkauspisteitä tai myyntiä. Myyntivolyymiin perustuvat osuudet on ilmoitettu liikesalaisuuksien varjelemiseksi vaihteluvälein. Teboil oli molemmilla laskentatavoilla mitattuna markkinoiden neljänneksi suurin ketju. S-ryhmän ABC-ketju on selvä markkinajohtaja sekä asemien lukumäärän että erityisesti myyntivolyymin perusteella.

Vaikka Teboilin markkinaosuus koko Suomen tasolla oli maltillinen, ketjulla oli kuitenkin merkittävä rooli monella paikkakunnalla. Se oli maantieteellisesti läheisin kilpailija 24 prosentille kilpailijoiden asemista. Kilpailevista asemista yli puolet kohtasi vähintään yhden Teboilin kolmen kilometrin säteellä. Suurin osa suomalaisista asemista menetti siten Teboilin lähdön myötä paikallisen kilpailijan.

Kilpailu polttoaineiden jakelussa on nimenomaan paikallista. Suurin osa autoilijoista ei ole valmis ajamaan pitkiä matkoja edullisempien hintojen perässä. Paikallisella tasolla polttoaineiden kysyntä on kuitenkin hyvin hintaherkkää, ja kuluttajat reagoivat nopeasti pieniinkin hintaeroihin asemien välillä. Ketjut ja yrittäjät asettavat hintansa asemakohtaisesti ja seuraavat tarkasti kilpailijoidensa hinnoittelua. Hintaseurantaa helpottaa se, että asemat sijaitsevat tyypillisesti tiiviissä rykelmissä, ja kilpailijoiden hinnat ovat usein luettavissa suoraan naapurin hintatolpalta.

Kilpailun heikkeneminen nosti hintoja yli kahdella sentillä litralta

Teboilin asemien alasajo tarjoaa hyvän tilaisuuden testata, miten markkinarakenteen muutos vaikuttaa hinnoitteluun. Analysoimme hintavaikutusta ero eroissa -menetelmän avulla. Menetelmä perustuu kahden eri ryhmän, niin sanottujen koeryhmän ja kontrolliryhmän hintakehitysten vertailuun. Koeryhmällä tarkoitetaan tässä niitä asemia, joiden kilpailutilanteen voidaan katsoa muuttuneen Teboilin poistumisen myötä. Kontrolliryhmään taas kuuluvat asemat, jotka eivät kilpailleet Teboilin kanssa.

Menetelmän perusideana on, että koeryhmän hinnat olisivat kehittyneet ilman Teboilin poistumista samalla tapaa kuin kontrolliryhmän hinnat. Vertaamalla tosiasiallista hintojen muutosta näin laskettuun vaihtoehtoiseen kehityskulkuun voidaan muodostaa arvio Teboilin poistumisen hintavaikutuksesta. Menetelmän toimivuuden kannalta on keskeistä, että ilman Teboilin markkinalta poistumista koe- ja kontrolliryhmien hintojen kehitys olisi ollut samankaltaista. Tämän oletuksen uskottavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla, kehittyivätkö hinnat koe- ja kontrolliryhmässä samansuuntaisesti ennen Teboilin markkinalta poistumista.

Koeryhmään valikoitiin asemat, joiden etäisyys lähimpään Teboiliin oli korkeintaan kolme kilometriä ja kontrolliryhmään asemat, joiden etäisyys Teboiliin oli vähintään viisi kilometriä. Ryhmittely johti kuitenkin siihen, että kontrolliryhmään valikoitui lähinnä harvaan asutuilla alueilla sijaitsevia asemia, jotka kohtasivat ylipäätään vähemmän kilpailua. Varmistaaksemme ryhmien vertailukelpoisuuden käytimme tilastollista menetelmää (propensity score matching) ryhmien räätälöimiseksi ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltaisiksi.

Edellä kuvatun analyysin tuloksia on kuvattu alla olevassa kuvassa. Kuvan yhtenäinen viiva edustaa koeryhmän (Teboilin kanssa kilpailleiden asemien) ja katkoviiva kontrolliryhmän (Teboilin kanssa ei-kilpailleiden asemien) hintakehitystä. Aikaa on mitattu vaaka-akselilla ja viikon 43 kohdalla oleva pystyviiva merkitsee sanktioiden julkaisuajankohtaa, jonka jälkeen Teboil alkoi ajaa toimintaansa alas. Viimeiset Teboilit lopettivat toimintansa viikolla 47. Kuvan perusteella koe- ja kontrolliryhmien hinnat seurasivat tarkasti toisiaan ennen Teboilin poistumista, mikä antaa vahvaa tukea menetelmän soveltuvuudelle hintavaikutusten arvioimiseen.

Kuvasta nähdään, että koeryhmän hinnat olivat kontrolliryhmän hintoja matalammat ennen Teboilin asemien sulkemista. Teboilin lähdön jälkeen asetelma kääntyy kuitenkin päinvastaiseksi. Varsinaiset piste-estimaatit, eli tilastollisesti parhaat arviot Teboilin poistumisen vaikutuksesta, on raportoitu seuraavassa kuvassa prosenttimuutoksina kaikille pääpolttoaineille. Tulosten perusteella Teboilin asemien alasajo nosti E95:n ja dieselin hintoja koeryhmän asemissa 1,4 prosentilla ja E98:n hintoja 1,3 prosentilla. Senteissä mitattuna vaikutukset olivat 2,5 senttiä E95:lle, ja 2,4 senttiä E98:lle ja dieselille.

Jakelumarkkinan kilpailun vaikutus hintoihin on rajallinen

Vaikka reilun prosentin hintavaikutusta voidaan pitää suhteellisen pienenä, on muutoksen taloudellinen vaikutus markkinan suuren kokonaiskoon vuoksi kuitenkin merkittävä. Pelkästään kolmen kuukauden tarkastelujaksolla Teboilin poistumisen voidaan arvioida nostaneen kuluttajien kokonaismenoja 10 miljoonalla eurolla. Arvio on laskettu kertomalla polttoainekohtaiset hintavaikutukset koeryhmän asemien myyntivolyymillä. Mikäli vaikutuksen oletetaan jatkuneen samansuuruisena, vuositason vaikutuksen voidaan arvioida olevan noin 40 miljoonaa euroa.

Luvut aliarvioivat hieman todellista vaikutusta, sillä ne perustuvat hintojen muutokseen Teboilin paikallisten kilpailijoiden asemilla. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että Teboilin asemien sulkeuduttua niiden aiempi asiakaskunta siirtyi tankkaamaan kilpailijoiden asemilla. Koska Teboilin hintataso oli keskimäärin kilpailijoita alhaisempi, entisiin Teboilin asiakkaisiin kohdistunut hintavaikutus oli jonkin verran korkeampi kuin edellä esitetyt vaikutukset.

Hintavaikutuksen suuruutta voidaan peilata myös jakeluportaan osuuteen polttoaineen loppuhinnasta. Vuonna 2025 hieman yli 60 prosenttia E95:n hinnasta koostui veroista ja maksuista. Tukkuhinnan, joka sisältää sekä raakaöljyn kustannuksen, jakeluvelvoitteen kustannukset että tukkuportaan katteet, osuus hinnasta oli vajaan kolmanneksen. Jakeluportaan osuus kuluttajan maksamasta bensiinilitran hinnasta oli vain noin 6 prosenttia. Dieselille vastaava osuus oli noin 7 prosenttia.

E95:n vuoden 2025 keskimääräisestä 1,72 euron litrahinnasta jakelijan osuus oli siten keskimäärin noin 10,5 senttiä. Osuus kattaa paitsi jakelijoiden katteen myös jakelutoiminnan muut kuin tukkuhintaan liittyvät kustannukset. Automaattiasemille vaihtelu jakeluportaan osuudessa oli vuonna 2025 noin 3,5–11,5 senttiä litralta. Koska automaattiasemien kustannuksissa ei ole luultavasti merkittäviä asemakohtaisia eroja, vaihteluvälin pituus, 8 senttiä, edustaa karkeasti kilpailullisimman ja vähiten kilpaillun paikallismarkkinan katetason eroa. Kun Teboilin lähdön 2,5 sentin vaikutusta verrataan tähän, voidaan Teboilin lopettamisen katsoa muuttaneen jakelumarkkinoiden kilpailua kouriintuntuvalla tavalla. Alla olevassa kuvassa on vielä havainnollistettu E95:n hinnan jakautumista eri tekijöihin sekä Teboilin poistumisen hintavaikutuksen suhteellista merkitystä.

Edellä todetusta jakeluportaan osuuden vaihteluvälistä voidaan päätellä myös, että jakelukilpailun vaikutus polttoaineiden hintatasoon on rajallinen. Jakelijoiden välinen kilpailu tai sen puute ei siten selitä sitä, miksi bensiini on Suomessa kallista. Pääasiallinen syy siihen on Suomen ankarassa polttoaineverotuksessa. Myöskään suuret hintavaihtelut (hintojen viikoittaista sykliä lukuun ottamatta) eivät liity kilpailutilanteen vaihteluun. Niiden taustalla on käytännössä aina raakaöljyn hintamuutokset.

Polttoainemarkkinaselvityksen seuraavat vaiheet

Edellä kuvatut tulokset perustuvat viraston vuoden alussa polttoainealan yrityksiltä keräämään aineistoon. Aineisto sisältää kaikkien viiden ketjun omistamien asemien hinta- ja volyymitiedot tuntitasolla vuosille 2025–2026 ja päivätasolla vuosille 2021–2026. Lisäksi yritykset toimittivat virastolle tietoja hintamuutosten tarkoista ajankohdista sekä asemien sijainneista, palveluista ja muista taustatiedoista.

Aineisto mahdollistaa monenlaisiin tutkimuskysymyksiin vastaamisen ja antaa virastolle valmiuden analysoida polttoainemarkkinoita sekä kilpailuvalvonnassa että osana mahdollisten politiikkatoimien vaikutusarviointia. Viraston on tarkoitus täydentää aineistoa myöhemmin uusilla tiedoilla. Päivitetyn aineiston avulla voidaan tarkastella, onko Teboilin asemien lakkauttamiseen liittyvä vaikutus ollut pysyvä. Lisäksi täydennetty aineisto mahdollistaisi esimerkiksi sen arvioimisen, miten Iranin sodan aiheuttama tarjontashokki on vaikuttanut raakaöljyn hinnan välittymiseen kuluttajien maksamiin hintoihin.

Tällä hetkellä analyysimme kohteena on kuitenkin polttoainemarkkinoille tyypillinen hintasykli, josta olemme kirjoittaneet aiemmin kaksi muuta blogikirjoitusta vuosina 2023 ja 2024. Sykli on kiinnostava, koska se paljastaa, miten hinnoittelu markkinoilla tosiasiassa tapahtuu, ja kertoo siten myös tavasta, jolla jakelijoiden paikallinen markkinavoima vaikuttaa hintatasoon. Tulemme raportoimaan polttoainemarkkinaselvityksen edistymisestä, hintasykliä koskevista havainnoistamme sekä muista hankkeen tuloksista tarkemmin myöhemmissä blogipäivityksissämme.