- Suomi tiukentaa lääketieteellisten ja farmatologisten tavaroiden vientiä Venäjälle. Syynä on epäily, että tuotteita päätyy sotilaskäyttöön.
- Ulkoministeriö ei myönnä heinäkuusta alkaen enää poikkeuslupia esimerkiksi hammashoitolaitteiden vientiin.
- Kaikkea vientiä ei kuitenkaan estetä. Esimerkiksi sairaalasänkyjä voi yhä viedä Venäjälle, koska ne eivät ole EU-pakotteiden alaisia.
Suomi haluaa tiukentaa lääketieteellisten ja farmaseuttisten tuotteiden vientiä Venäjälle.
Suomesta ei saa jatkossa viedä maahan muun muassa hammashoitolaitteita.
Kaikkia aukkoja ei kuitenkaan tilkitä. Esimerkiksi sairaalasänkyjä voi yhä viedä. Yle selvitti, minne sängyt päätyvät Venäjällä.
Ulkoministeriö valmistelee asetusta
Ulkoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista asetusta, jolla on tarkoitus keskeyttää poikkeuslupien myöntäminen vientiin Suomesta Venäjälle. Asetus tulisi voimaan heinäkuussa.
Päätös koskee joukkoa lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tavaroita ja teknologiaa.
Asia ilmenee vireillä olevasta valtioneuvoston asetuksesta.
Tuotteet ovat EU:n pakotteiden alaisia, mutta niiden vienti Venäjälle on sallittu ulkoministeriön myöntämillä poikkeusluvilla. Perusteena ovat olleet lääketieteelliset ja farmaseuttiset syyt.
Avaa kuvien katselu
– Venäjä-pakotteiden kokonaisuudessa lääketieteelliset tavarat ovat vain pieni osa, Elina Rimppi haluaa korostaa. Kuva: El Bouari Mohamed Sharif / Yle
Ulkoministeriön pakoteyksikön päällikön Elina Rimpin mukaan valmistelun taustalla ovat ulkoministeriön epäilyt tuotteiden päätymisestä vääriin käsiin.
– Tällä hetkellä on tullut tietoon, että lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tuotteita saattaa päätyä sotilaalliseen tarkoitukseen Venäjällä, ja tämän vuoksi olemme päätyneet tähän ratkaisuun kansallisesti.
Mihin arvioihin tai tietoihin päätös perustuu?
– Ulkoministeriö arvioi pakotteiden täytäntöönpanoa säännöllisesti. Sen enempää en voi tätä asiaa avata, Rimppi toteaa Ylelle.
Uusi asetus ei lopeta kaikkea vientiä
Ulkoministeriö ei silti sulje kaikkia vientikanavia Venäjälle.
Muille kuin lääketieteellisille tavaroille voi edelleen hakea poikkeuslupaa niin kutsutuista humanitäärisistä syistä, jos EU-pakoteasetuksen edellytykset täyttyvät.
Avaa kuvien katselu
Vladimir Putin vierailemassa Moskovan Mandrykan sotilassairaalassa lokakuussa 2025. Kuva: EPA
Tämä osoittaa, kuinka monimutkaisia Venäjä-pakotteet ovat.
Edellisten lisäksi on lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tavaroita, jotka eivät ylipäätään ole EU-pakotteiden alla. Näiden vienti ei tarvitse erityistä lupaa.
Pitäisikö sitten kaikkien tavaroiden vienti Venäjälle kieltää EU:ssa ja myös Suomessa?
Ulkoministeriön pakoteyksikön päällikkö Elina Rimppi asettelee vastaustaan.
– Suomi kannattaa tiukkoja Venäjän pakotteita ja pakotteiden tehokasta toimeenpanoa, Rimppi sanoo Ylelle.
Yle selvitti hakijayhtiöt
Poikkeusluvan hakemuksia on ollut keskimäärin 5 – 10 vuosittain. Yksi yritys on voinut tehdä useampia hakemuksia.
Yle teki tietopyynnön ulkoministeriöön yrityksistä, jotka ovat hakeneet pakotteiden alaisille tuotteille poikkeuslupaa Venäjän vientiin.
Vuonna 2025 kolme yritystä haki poikkeuslupaa lääketieteellisillä ja farmaseuttisilla perusteilla. Uusi kansallinen asetus siis koskee jatkossa kaikkia seuraavia kolmea yhtiötä.
Ulkoministeriön myöntämän poikkeusluvan on saanut vuonna 2025 PaloDEx Group oy Tuusulassa.
Yhtiö on jättänyt uuden hakemuksen viime maaliskuussa.
Yhtiö valmistaa Tuusulassa Dexis-nimisiä hammashoitolaitteita eri puolille maailmaa. PaloDEx on osa yhdysvaltalaista laajaa hammashoitolaitteiden Envista-nimistä yritysketjua.
Yhtiö työllistää parisen sataa henkilöä ja on Tuusulan suurin työllistävä yksityisyritys.
Yhdysvaltalainen jättiyhtiö valmistaa Dexis-nimisiä hammashoitolaitteita Tuusulan tehtaalla.
Tuusulan tehtaalta ei reagoida millään tavoin Ylen yhteydenottopyyntöihin. Lopulta emoyhtiöstä vastataan viestiin ja kysymykseen.
Mitä yhtiönne kommentoi epäilyihin erilaisten poikkeusluvilla vietyjen tuotteiden päätymisestä Venäjän armeijalle?
Yhtiö ei ota kantaa kysymykseen, vaan kertoo olevansa tietoinen vientivalvonnan muutoksista.
– Ryhdymme tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin, todetaan emoyhtiön viestinnästä.
Flunssalääkkeitä Lappeenrannasta
Eniten hakemuksia vuonna 2025 oli eteläkarjalaisella Cytomed oy:lla.
Lääkkeitä valmistavan yhtiön kaikki neljä hakemusta on hylätty. Tietopyynnöstä ei käy tarkkaan selville hylkäämisen syytä.
Yhtiö on lopettanut vuoden alussa toimintansa. Tuolloin yhtiö kertoi Ylen haastattelussa syiksi geopoliittisen tilanteen ja Suomen ja Venäjän rajan kiinni olemisen.
Lue lisää:
Venäläisomisteinen flunssalääketehdas lopettaa Lappeenrannassa – kauppa Venäjälle kävi mahdottomaksi
Espoossa sijaitseva Pribori Holding oy on saanut kolme poikkeuslupaa vuonna 2025. Yhtiö valmistaa sikiöiden ja vastasyntyneiden seulontaan tarkoitettuja tuotteita.
Ylen tietojen mukaan Pribori on ollut aktiivinen poikkeuslupien hakija myös aiempina vuosina.
– Lääketieteellisiä tuotteitamme (sikiöiden ja vastasyntyneiden seulonta) ei voida käyttää sotilaallisessa tarkoituksessa, yhtiön toimitusjohtaja Mikko Eräpohja viestittää Ylelle.
Yhtiö vie sairaalasänkyjä Venäjälle
Sastamalassa pääkonttoriaan pitävä Lojer-Merivaara oy on Pohjoismaiden suurin sairaala- ja hoitokalusteiden valmistaja.
Yhtiö kertoo Ylelle vieneensä Venäjälle leikkaus- ja tutkimuspöytiä sekä sairaalasänkyjä koko Ukrainan sodan ajan.
Ulkoministeriön tekeillä oleva asetus ei koske Lojer-Merivaaraa.
Yhtiön Venäjälle viemät tuotteet eivät kuulu ylipäätään EU:n yhteisten pakotteiden tai vientirajoitusten alle.
Ylen keräämien tietojen perusteella yhtiö on vienyt sairaalatarvikkeita lukuisiin siviilisairaaloihin: muun muassa Murmanskin, Sahalinin, Tšuvassianin, Rostovin ja Karjalan tasavallan alueella.
Lisäksi listalla on muun muassa Pietarissa sijaitseva Venäjän terveysministeriön traumatologian ja ortopedian tutkimuskeskus.
Avaa kuvien katselu
Lojer Oy:n työntekijä tekee töitä yhtiön Hollolan tehtaalla. tammikuussa 2022. Kuva: Petri Niemi / Yle
Yhtiön toimitusjohtaja Roberto Quintero myöntää yhtiön olevan tietoinen jälleenmyyjiensä asiakkaista.
– Mainitut laitokset eivät ole sanktioituja, sillä ne eivät sijaitse liitetyillä alueilla eivätkä ole sotilasorganisaatioiden hallinnassa, Quintero toteaa.
Quinteron mukaan yhtiö käyttää kansainvälistä complianceyhtiötä riskien hallinnassa ja pakotteiden varmistamisessa.
Lisävarotoimenpiteinä Lojer tukeutuu myös Venäjällä paikallisesti toteutettaviin vaatimusten mukaisiin taustatarkistuksiin.
Onko teillä muita keinoja varmistaa, ettei yhtiön tuotteita mene siviilisairaaloihin, joissa voitaisiin hoitaa Venäjä sotilaita Ukrainan rintamalta?
– Lojerilla ei ole potilaiden yksityisyydensuojan vuoksi keinoja yksilöidä hoidettavia potilaita, Quintero sanoo.
Hän haluaa vielä muistuttaa terveydenhuollon perustavanlaatuisesta ihmisoikeudesta.
– Lisäksi syrjintä, jopa konfliktitilanteissa, rikkoo lääketieteellisiä ja humanitaarisia toimia koskevia periaatteita ja sääntöjä, Quintero toteaa Ylelle.