Sama viesti kaikuu yhtäkkiä monelta suunnalta. Se kertoo Venäjän heikkoudesta ja Ukrainan vahvuudesta. Nyt voi olla hetki puhua Venäjälle ja yrittää saada Ukrainan sota jossain vaiheessa päättymään. Näin ajattelevat eurooppalaiset diplomaatit ja johtajat.
Muutos on iso. Yli vuoden ajan Eurooppa on luottanut Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin Ukrainan sodan päättämisessä ja Venäjän kanssa puhumisessa.
Yritykset eivät ole tuottaneet tulosta, eikä se ole varsinaisesti Trumpin syy. Vaikka moneen otteeseen Ukrainan rauhan uskottiin olevan lähellä, tilanne ei lopulta muuttunut eivätkä Trumpin rauhanneuvotteluyritykset johtaneet sodan päättymiseen. Venäjä ei ole halunnut lopettaa sotimista ja sen hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu viidettä vuotta.
Myös Suomen presidentti Alexander Stubb painotti viime vuoden keväällä, että vain Trumpilla on vääntövoimaa Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.
Maanantaina julkaistussa haastattelussa Stubb kuitenkin sanoo italialaismedialle, että nyt on eurooppalaisten aika avata puheyhteys Putinin kanssa. Stubb kertoo, ettei vielä tiedä tarkalleen, koska tämä tapahtuu.
Stubb sanoo ääneen, että Ukrainan ja Euroopan sekä Trumpin toiveet Ukrainan konfliktin ratkaisusta eivät kohdanneet. Tähän asti Eurooppa halusi olla mukana pöydässä, jossa rauhasta puhutaan. Nyt se haluaa päästä itse ääneen ohi Trumpin. Eräs vaihe diplomatiassa on siis päättynyt.
Milloin tai kuka puhuisi, tästä ei ole julkisuuteen asti vielä vuodettu tietoja.
Sitä ei myöskään tiedetä, haluaisiko Putin keskustella eurooppalaisten kanssa ja olisiko hän enemmän tosissaan kuin Trumpin kanssa tähän asti. Viime viikonloppuna Putin vihjaisi sodan olevan loppupuolella ja sanoi voivansa keskustella Saksan entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin kanssa, joka tunnetaan Venäjän kaasuputkia rakentavan Nord Streamin lobbarina.
Ukraina on vahva ja Venäjä heikkenee
Euroopan ajoitusta selittää muutama asia: Ukrainan vahvuus, Putinin heikkous ja Euroopan sekä Trumpin Yhdysvaltojen teiden erkaantuminen.
Eurooppalaiset diplomaattilähteet alkoivat viime viikolla pyöritellä ajatusta, että aika näyttää sodassa ensi kertaa olevan Ukrainan puolella. Ulkoministeri Elina Valtonen sanoi saman ääneen Brysselissä ulkoministerikokouksessa.
Ukraina on pystynyt iskemään Venäjän energiakohteisiin kaukana rintamasta. Se on myös luonut nopeasti puolustusteollisuutta, jonka tuotteiden kyvyt on testattu tämän nykyhetken sodassa. Rintamalla Venäjän eteneminen on hyvin hidasta.
Euroopan tulkinnan mukaan Venäjän voitonpäivän paraati osoitti, että jokin on muuttunut. Venäjä uhkaili Ukrainaa vastaiskuilla, koska se pelkäsi Ukrainan iskevän paraatiin. Voitonpäivän ajaksi julistettiin tulitauko. Paraati oli tavallista vaatimattomampi. Sota on tullut liian lähelle venäläisiä.
Moskovassa juhlittiin voitonpäivää 9.5. Paraatissa ei ollut panssarivaunuja.
Venäjän johdon levottomuus suosion ja aseman menettämisestä kasvaa.
Venäjä on monin paikoin rajoittanut kansalaistensa pääsyä nettiin tavallista enemmän. Telegramiin pääsyä on estetty. Johdon ja kenraalien turvatoimia on lisätty.
Tiedustelulähteet ovat arvioineet, että sota ei lopu, ennen kuin jomman kumman resurssit loppuvat, ja toistaiseksi resurssit riittävät. Venäjä kuitenkin alensi tänään taloutensa kasvuennustetta.
Eurooppalaiset tulkitsevat tilannetta niin, että Venäjä ei ole enää niskan päällä, osin maan sisäisten ongelmiensa takia, osin Ukrainan vahvuuden takia.
Venäjän ja Trumpin pelko vaihtui voimaantumiseen
Donald Trumpin energia Ukrainan sodan lopettamiseen on ollut vähissä. Se kuluu Iranissa ja Persianlahdella. Euroopan maat eivät ole taipuneet Trumpin avuksi tukemaan hyökkäystä Iraniin. Se on saanut Trumpin uhkailemaan joukkojen vetämisellä Euroopasta ja esimerkiksi Espanjan heittämisellä ulos Natosta.
Euroopan ja Yhdysvaltojen intressit eivät kohtaa, ja Eurooppa tuntuu nyt hyväksyneen tämän ajatuksen. Euroopan johtajat eivät enää uskalla laskea Euroopan turvallisuutta Trumpin Yhdysvaltojen varaan.
Euroopassa kansalaiset eivät ole luottaneet Yhdysvaltoihin enää pitkään aikaan. Suomen tunnelmia kuvaa tänään tiistaina julkaistu mielipidetutkimus NATOpoll, jossa suomalaiset vastaajat kokevat vahvaa epäluottamusta Trumpin Amerikkaa kohtaan ja haluavat lisätä riippumattomuutta.
Viime viikot julkisuudessa on keskusteltu jatkuvasti siitä, pystyisikö tai haluaisiko Venäjä hyökätä Eurooppaan.
Näissä uhkakuvissa Venäjän on uskottu haluavan kokeilla Naton puolustusta iskemällä rajatusti Naton puolelle itärajan tuntumaan. Kokeilulle voisi olla sopiva hetki, koska ei tiedetä, puolustaisiko Yhdysvallat Eurooppaa. Venäjä voisi iskulla horjuttaa lännen rivejä.
Isku voisi olla mahdollinen myös siksi, että sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä on presidentti, jonka päätökset eivät aina näytä perustuvan perusteelliseen harkintaan ja oikeaan tietoon, vaan ne voivat syntyä osin väärän tiedon ja suppean pohdinnan tuloksina.
Heikentynytkin Venäjä voi olla vaarallinen. Spekuloimisella ei kuitenkaan paljon saavuteta, Suomen puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola sanoi viime viikolla.
Ukrainasta voimaantunut Eurooppa yrittää nyt seistä omilla jaloillaan ja ottaa itse neuvottelualoitteen. Näin se myös muokkaa keskustelun dynamiikkaa, joka on juuttunut Venäjän pelkäämiseen ja Trumpin syyttelyiden kuuntelemiseen.