IS:n kysely paljastaa, että koulusuihkut jakavat suomalaiset yhä vahvasti. Monelle kyse ei ole peseytymisestä vaan yksityisyydestä, häpeästä ja epämukavista muistoista.
Suomalaisnuoret eivät käy koulussa suihkussa.
Lue tiivistelmä
Ilta-Sanomien kyselyyn vastanneista lähes puolet eivät pidä koulusuihkussa käymisestä yksityisyyden puutteen vuoksi.
Lähes 47 prosenttia 286 vastaajasta kertoi yksityisyyden puutteen olevan syy suihkujen välttämiseen.
Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n erityisasiantuntija Heidi Rautajoki arvioi tilanteen pahentuneen 10–15 vuodessa sosiaalisen median ulkonäköpaineiden vuoksi.
NuoreT jättävät suihkun väliin liikuntatunnin jälkeen yhä useammin, ilmeni Ruotsin yleisradion SVT:n huhtikuussa julkaisemassa selvityksestä.
Myös suomalaiskoululaisilta jää peseytyminen väliin liikuntatunnin jälkeen yhä useammin. Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n erityisasiantuntija ja liikunnanopettaja Heidi Rautajoki kertoi viime viikolla, että tilanne on hänen kokemustensa mukaan pahentunut viimeisten 10–15 vuoden aikana. Ilta-Sanomien kysely vahvistaa Rautajoen näkemystä.
IS:n kyselyyn vastasi 286 ihmistä. Vastaajista 149 kertoi käyneensä liikuntatunnin jälkeen koulussa suihkussa, ja 137 kertoi jättäneensä sen väliin.
RautajoKI arvioi, että yksityisyyden puute on ongelma myös suomalaisten koulujen puku- ja suihkutiloissa. Samaa mieltä oli myös suuri osa Ilta-Sanomien kyselyyn vastanneista.
Vastanneista 134 eli 46,9 prosenttia sanoi, ettei pitänyt suihkussa käymisestä yksityisyyden puutteen vuoksi. Heistä 32 kertoi, ettei peseytynyt koulussa liikuntatunnin jälkeen lainkaan.
– Kaipaan enemmän yksityisyyttä. Kylpylöissä on usein sellaiset mukavat omat ”luolat”, joissa voi olla rauhassa ja varmistua, ettei vieressä olevat näe, eräs 20-vuotias nainen vastasi kyselyyn.
– Kaikki yhdessä vastustivat yhteissuihkuja, mutta sääntöjä ei uskallettu vastustaa. En ymmärrä, miksi alastomuutta on pakko tuputtaa, kyselyyn vastannut 39-vuotias nainen ihmetteli.
Useampi vastaaja kertoo kyseenalaistaneen suihkussa käymisen jo nuorena.
– Yhteissuihkut, tuo jokavuotinen kauhu. Miltäköhän aikuisista tuntuisi, jos työpaikalla olisi pakollista olla kerran viikossa alasti, eräs kirjoitti.
12 vastaajaa jätti koulusuihkun väliin ainakin osittain siksi, että suihku- tai pukutilat olivat heidän mielestään likaisia, ällöttäviä tai muuten epähygieenisiä.
– Pukkarit aiheuttavat vieläkin kauhun tunteita, eräs vastaaja kommentoi.
– Suihkut olivat myös erittäin luotaantyöntäviä.
– Koulun yleiset tilat olivat muutenkin ällöttäviä, eivätkä suinkaan aina puhtaita.
Koulujen yhteissuihkut eivät ole monen mieleen. Kuva: Alexandre Rotenberg / Alamy Stock Photo, AOP
Koulusuihkussa käyneistä 149 vastaajasta noin 50 puhui yhteissuihkuista myönteiseen sävyyn.
Valtaosa heistä piti suihkussa käymistä tavallisena osana liikuntatuntia, ja peseytymistä pidettiin opittavana asiana.
– Se oli yksinkertaisesti päivän selvää, että aina käytiin suihkussa, 53-vuotias mies kommentoi.
– No herranjumala sentään, totta kai käytiin aina pesulla liikunnan jälkeen, toinen sanoo.
Moni kertoi käyneensä suihkussa myös siksi, että liikunnasta tuli hiki eikä kukaan halunnut haista pahalle.
– Suihkussa käynti kuuluu mielestäni yläkouluikäisenä liikuntakasvatukseen, eräs sanoo.
Kyselyn vastauksissa näkyy myös sukupolvieroja.
Rautajoki arvioi, että erot voivat liittyä sosiaalisen median aiheuttamiin ulkonäköpaineisiin.
– Alastomuus samaa sukupuolta olevien kesken ei ole niin luontevaa kuin se oli vielä parikymmentä vuotta sitten, asiantuntija sanoi.
Kyselyyn vastanneista 120 oli vähintään 50-vuotiaita. Heistä noin 16 prosenttia suhtautui positiivisesti koulusuihkuihin.
Alle 50-vuotiaista vain 8 prosenttia suhtautui myönteisesti koulun yhteissuihkuihin.
– Kyllä me kävimme suihkussa, se oli normaali käytäntö 80-luvulla, eräs vastaa.
– Yhteissuihkut ovat aivan hyviä. Se oli 1960-luvulla täysin luonnollista, toinen sanoo.