Lapsilisä laitettaisiin kokonaan uusiksi, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen raportin ehdotukset otettaisiin käyttöön.

Selvityshenkilöt tekivät ehdotuksensa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) tilauksesta. Pete Anikari

Selvityshenkilöt esittävät sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässään raportissa suuria muutoksia lapsilisään.

Raportissa esitetään lapsilisän muuttamista tasasuuruiseksi ja lapsikohtaiseksi sekä sen ulottamista myös 17-vuotiaille. Raportissa esitetyssä vaihtoehdossa lapsilisän määrä olisi 100 euroa jokaisesta lapsesta ja sitä maksettaisiin kaikille lapsille 18-vuotiaaksi asti.

Samalla yksinhuoltajakorotus ja ikäsidonnainen korotus alle kolmevuotiaasta lapsesta poistettaisiin. Käytännössä ensimmäisen lapsen lapsilisän perusmäärä nousisi nykytasosta.

Tasasuuruisen lapsilisän mallissa lapsilisä voitaisiin maksaa puoliksi molemmille vanhemmille silloin, kun vanhemmat asuvat erillään. Jakamisen edellytyksenä olisi, että vanhemmat tekevät yhteisen hakemuksen.

Nykytilanteessa lapsilisä nousee aina viidenteen lapseen asti ja lisäksi maksetaan korotuksia. Käytännössä selvityshenkilöiden raportissa esitetty muutos tarkoittaisi leikkausta useamman lapsen perheelle.

Esimerkiksi viiden hengen lapsiperheelle maksetaan lapsilisää nykyään ilman korotuksia 699,44 euroa kuukaudessa. Selvityshenkilöiden mallissa taso laskisi 500 euroon eikä korotuksia tulisi.

Lisäisi pienituloisten määrää

Raportissa tuodaan esille, että ilman muissa etuuksissa tai verotuksessa tehtäviä kompensoivia toimenpiteitä tasasuuruinen lapsilisä lisäisi pienituloisten lasten määrää. Tämä johtuu siitä, että monilapsiset sekä yksinhuoltajaperheet menettäisivät korotusosansa.

Kaikista alle 18-vuotiaista maksettava tasasuuruinen ja lapsikohtainen lapsilisä ilman muita etuusmuutoksia pitäisi nostaa noin 160 euroon, jotta pienituloisten lasten määrä ei lisääntyisi.

Pienituloisuusvaikutusten kompensoimiseksi raportissa ehdotetaan yleisen asumistuen parantamista kolmella muutoksella. Asumistuen perusomavastuun kaavassa käytettävää lapsen kerrointa nostettaisiin 296 eurosta 500 euroon, korvausprosenttia nostettaisiin lapsiperheiden osalta 70 prosentista 80 prosenttiin ja lapset huomioitaisiin kaksinkertaisina enimmäisasumismenoissa.

Asumistuen ehtojen muutoksia perustellaan sillä, että kyseessä on tarveharkintainen etuus, jolloin tuki kohdentuisi pienituloisille lapsiperheille paremmin.

Opiskelevia vanhempia tuettaisiin muuttamalla opintotuen huoltajakorotusta siten, että sen määrässä huomioitaisiin huollettavien lasten lukumäärä. Yksinhuoltajakorotuksen poistamista ehdotetaan kompensoitavaksi korottamalla elatustukea yksinhuoltajakorotusta vastaavalla summalla eli 73,3 eurolla kuukaudessa.

Näin muutoksia perustellaan

Selvityshenkilöiden toimeksiannossa lapsilisän kehittämisen tavoitteeksi on asetettu lapsimyönteisyyden lisääminen. Raportissa huomautetaan, että lapsen hoitamisesta ja kasvattamisesta aiheutuvien kulujen korvaamisen lisäksi lapsilisäjärjestelmän avulla on pyritty vähentämään perheiden pienituloisuutta.

Tuen kohdentaminen järjestelmän sisällä on raportin mukaan johtanut osaltaan lapsilisän ja muiden etuusjärjestelmien päällekkäisyyteen. Pienituloisuuden vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden korostuminen voi selvityshenkilöiden mielestä heikentää lapsilisän tarkoitusta korvata lapsikustannuksia.

Raportissa korostetaan, ettei lapsilisän muutosehdotusten tavoitteena ole säästää lapsiperheille suunnatun tuen kokonaiskustannuksista, vaan kirkastaa lapsilisän tavoitetta ja selkeyttää lapsilisäjärjestelmän suhdetta muuhun etuusjärjestelmään.

Tasasuuruisen ja lapsikohtaisen lapsilisän voi raportin mukaan myös toteuttaa säilyttämällä nykyinen ikäraja tai rajaamalla lapsilisä alle 16-vuotiaille lapsille. Selvityshenkilöt kannattavat kuitenkin mallia, jossa lisä jatkuisi 18-vuotiaaksi saakka.

Raportin selvityshenkilöt ovat ylijohtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä vs. pääjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kelasta.