Kullan hinnannousu euroissa on maltillisempaa kuin dollareissa, koska dollarin kurssi suhteessa on euroon on heikentynyt.
Avaa kuvien katselu
Kittilän kultakaivoksen 94-metrinen hissitorni rakennettiin viisi vuotta sitten. Vuonna 2023 hissillä alettiin kuljettaa myös sivukiveä malmin lisäksi. Arkistokuva. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle
Agnico Eaglen Kittilän kultakaivoksella pyyhkii ennätyksellisen hyvin.
Kullan hinta on ollut nousussa, ja nyt sen hinta on historiallisen korkea: 3500 dollaria eli reilu 3000 euroa per unssi (31 grammaa).
– Kullan dollarimääräinen hinta on jonkin verran vahvistunut, mutta samanaikaisesti dollarin kurssi suhteessa euroon on heikentynyt. Euromääräinen kullan hinnannousu on ollut huomattavasti maltillisempaa, noin 10 prosentin luokkaa viimeisen kuuden kuukauden aikana, toteaa Agnico Eaglen Euroopan toimitusjohtaja Jani Lösönen Kittilän kaivokselta.
Ensimmäisen puolen vuoden aikana Euroopan suurimmalla kultakaivoksella on tuotettu 104 000 unssia eli noin 3 300 kiloa kultaa. Se on hieman vähemmän kuin parina edellisenä vuotena. Viime vuonna samaan aikaan kultaa oli tuotettu 110 000 unssia.
Lösösen mukaan koko vuoden tuotanto-ohjeistus on maksimissaan 240 000 unssia eli 7,5 tonnia.
Liikevaihto nousee neljänneksellä
Agnico Eaglen heinäkuun lopussa julkaiseman toisen neljänneksen tuloskatsauksen perusteella Kittilän kultakaivoksen puolen vuoden liikevaihto on noin 270 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna samoihin aikoihin oli 50 miljoonaa euroa vähemmän.
– Koko vuoden liikevaihto on reilu 600 miljoonaa euroa, mikäli kullanhintaympäristö säilyy suotuisana, arvioi Lösönen.
Viime vuonna yrityksen koko vuoden liikevaihto oli noin 485 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli noin 144 miljoonaa euroa.
Kaivoksen tulosta Agnico Eagle ei voi arvioida virallisen kvartaaliraportoinnin ulkopuolella.
Kittilän kaivoksella on myös onnistuttu pienentämään kustannuksia noin neljällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna, vaikka kaivoksen maksamat ”rojaltimaksut”, eli Suomen tapauksessa kaivosvero ja rojaltit, olivat korkeammat kullan hinnan nousun vuoksi.
– Viimeisen vuoden aikana olemme paljon kiinnittäneet huomiota työn tuottavuuteen, johtamisjärjestelmään ja työtapoihin. Siten kustannukset ovat alhaisempia kuin viime vuonna samaan aikaan.
Uusi toimintatapa säästää rahaa ja aikaa
Esimerkkinä työtavan muutoksesta on se, että kaivoksen nostokuilua käytetään myös louhinnasta syntyneen sivukiven poistamiseen kaivoksesta. Aiemmin kuilun kautta kuljetettiin vain malmia.
Aikaisemmin sivukivi on kuljetettu kaivoksesta kuorma-autoilla. Lösösen mukaan ratkaisu säästää aikaa, rahaa ja polttoainetta.
– Autolastilliseen mahtuu kerralla 30 tonnia kiveä, ja matka kilometrin syvyydestä pintaan kestää 30–40 minuuttia. Hissiin mahtuu puolet tästä, mutta toisaalta matka maan pinnalle kestää vain pari minuuttia, Lösönen kuvailee.
Kaivosteollisuuden yritykset ovat kritisoineet hallituksen kaavailuja nostaa kaivosveroa 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin. Kaivosvero lasketaan malmin sisältämän kullan arvosta, joka on Lösösen mukaan huomattavasti suurempi kuin yhtiön arvioima noin 600 miljoonan liikevaihto.
Mikäli kaivosvero olisi kaavailtu 2,5 prosenttia, nousisi Kittilän kaivoksen vuotuinen kaivosvero noin 4 miljoonasta 16 miljoonaan euroon. Myös sähköveroa ollaan nostamassa.
Lösönen arvioi, että verojen nostaminen lyhentää Kittilän kaivoksen elinkaarta parilla vuodella – eikä siihen vaikuta kullan hintakehitys.
– Välittöminä vaikutuksina on muun muassa kahden tuhannen henkilötyövuoden menetys kaivoksen elinkaaren lyhenemisen myötä, hän laskee.
Agnico Eagle on arvioinut, että Kittilässä riittää kaivettavaa 2030-luvun loppupuolelle saakka.
– Kaivostoiminnassa on aina kyse siitä, mikä on alin mahdollinen malmipitoisuus, mitä on taloudellisesti järkevää louhia.
Näin Kittilän kaivos näkyy kuntalaisten arjessa. Arkistovideo kesäkuulta: Taina Nuutinen-Kallio