Epidemian synty Euroopassa on viranomaisten arvion mukaan epätodennäköistä.

Hantaviruksen aiheuttama myyräkuume aiheuttaa Suomessa vuosittain noin tuhat tietoon tulevaa sairastumista.

Hantaviruksen aiheuttama myyräkuume aiheuttaa Suomessa vuosittain noin tuhat tietoon tulevaa sairastumista. Kuva: Sanne Katainen

Risteilyalukselta julkisuuteen noussut Andes-hantavirus voi aiheuttaa vakavan taudin sairastuneille, mutta suuremman epidemian synty Euroopassa on viranomaisten arvion mukaan epätodennäköistä. Joitakin yksittäisiä lisätapauksia voi vielä ilmetä viruksen pitkän itämisajan vuoksi.

THL:n erityisasiantuntija Liina Voutilainen kertoo, että leviämistavoiltaan Andes eroaa merkittävästi pandemian aiheuttaneesta koronaviruksesta. Tartunta vaatii läheistä ja pitkäkestoista kontaktia ihmisten välillä ja tapaukset ovat harvinaisia.

Myös hantavirusten geneettinen muuntautumiskyky on myös heikompi kuin korona- tai influenssaviruksilla.

”Ne eivät helposti ”hyppää” eli muunnu geneettisesti niin, että alkaisivat kulovalkean lailla levitä kokonaan toisessa isäntälajissa, kuten vuoden 1918 Espanjantaudin ja SARS-CoV-2-viruksen kohdalla kävi”, Voutilainen täsmentää.

Lähtökohtaisesti hantaviruksia tavataan jyrsijöillä. Tartunta ihmiselle syntyy tyypillisesti, kun jyrsijöiden eritteiden saastuttamia hiukkasia tai pölyä päätyy hengitysteihin. Ainoastaan eteläamerikkalaisen Andes-viruksen tiedetään tarttuvan myös ihmisten välillä.

Metsämyyrä on ainoa laji, jonka tiedetään levittävän Suomessa ja Ruotsissa esiintyvää, hantaviruksiin kuuluvaa Puumala-virusta.

Metsämyyrä on ainoa laji, jonka tiedetään levittävän Suomessa ja Ruotsissa esiintyvää, hantaviruksiin kuuluvaa Puumala-virusta. Kuva: Heikki Henttonen

Hantavirukset voivat tarttua oireettomina myös kotieläimiin, mutta muut eläimet ovat virukselle ”umpikujia” samalla tavoin kuin ihminen.

”Hantavirusten ei ole havaittu aiheuttavan kotieläimillä havaittavia oireita, eikä Andes ole muuntunut muiden eläinten välillä leviäväksi edes Etelä-Amerikassa, jossa se esiintyy jatkuvasti.”

Andes-viruksen pysyvästä leviämisestä Euroopan jyrsijöihin ei Voutilaisen mukaan ole riskiä, sillä Euroopassa ei ole virukselle isäntälajia.

Voutilainen painottaa, että Andes-viruksen riskialueet ovat lähtömaassakin hyvin rajallisia: koko Argentiina ei ole riskialuetta, vaan vain pienet osat.

Hän kuvaa risteilymatkustajan tartuntaa onnettomaksi sattumaksi yli 40 miljoonan ihmisen maassa, jossa Andes-tapauksia todetaan vuosittain kymmenien–sadan tapauksen luokkaa.

Klapien hakkaamista sisätiloissa ei suositella, sillä se altistaa pölyyntyvälle myyrien ulosteelle.

Klapien hakkaamista sisätiloissa ei suositella, sillä se altistaa pölyyntyvälle myyrien ulosteelle. Kuva: Taneli Laine

Suomalaiselle maaseudulle hantavirus on jo ennestään tuttu ilmiö. Samaan ryhmään nimittäin kuuluu metsämyyrien kantama Puumala-virus, joka aiheuttaa myyräkuumetta. THL:n mukaan Suomessa ja Ruotsissa esiintyvä Puumala-virus tarttuu ihmiselle yksinomaan metsämyyrien eritteistä, eikä se leviä ihmisten välillä.

Puumala on Euroopan tavallisimpia hantaviruksia ja THL:n mukaan se aiheuttaa noin tuhat tietoon tulevaa sairastumista vuosittain. Enin osa myyräkuumeista sairastetaan niin lievänä, ettei niitä jää tilastoitavaksi.

Andes on Etelä-Amerikassa esiintyvä ja usein vakavampaa keuhko-oireista tautia aiheuttava hantavirus. Yhteinen nimittäjä on sama ja torjunnassa olennaista on jyrsijäaltistuksen vähentäminen sekä pölyävien eritteiden välttäminen sisätiloissa – esimerkiksi liiterissä.