Vladimir Putinin hyökkäyssodassa raaistuneet ja rikastuneet sotilaat muodostavat turvallisuusriskin koko Euroopalle, kun sota Ukrainassa joskus päättyy, Arja Paananen kirjoittaa.
Kun sota Ukrainassa loppuu, Venäjän hyökkäyssodan veteraanit saattavat hakeutua Eurooppaan turisteiksi tai vaikkapa kuntoutuakseen. Kuva: Janis Laizans / Reuters, Sergey Pivovarov / Reuters
Orastava toiveikkuus rauhanneuvottelujen etenemisestä ja Ukrainan sodan päättymisestä on virinnyt Euroopassa aivan viime päivinä.
Kestävän rauhan saaminen Ukrainaan on ykköstavoite, johon on panostettava herkeämättä.
Mutta samalla on tiedostettava, että rauha tuo uusia ongelmia.
Monet yllättäviltäkin kuulostavat uhat realisoituisivat Euroopan sisällä nimittäin juuri sillä samalla hetkellä, kun sota Ukrainassa loppuisi.
Suomessa on jäänyt melko vähälle huomiolle esimerkiksi se, kuinka me aiomme varautua Ukrainan rintamalta palaavien venäläissotilaiden liikkumiseen ja oleskeluun Euroopassa.
Viro on ollut tässäkin asiassa muita ripeämpi. Viro on asettanut jo yli 1 300 nimeltä listattua venäläissotilasta maahantulokieltoon, jotta heillä ei olisi jatkossa pääsyä Schengen-alueelle. Liettua on valmistelemassa parhaillaan omaa kieltolistaansa.
Sodasta palaavien venäläissotilaiden muodostama uhka on tiedostettu kyllä jo Suomen hallituksessakin.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) allekirjoitti maaliskuussa seitsemän muun eurooppalaispäättäjän kanssa kirjeen, jossa ehdotetaan yhtenäisiä rajoituksia Venäjän hyökkäyssotaan osallistuneiden taistelijoiden pääsylle Schengen-alueelle.
Saksan, Puolan, Romanian, Latvian, Liettuan, Viron, Ruotsin ja Suomen yhteisessä kirjeessä varoitetaan, että osa venäläisistä sotilaista hakeutuu sodan päätyttyä Eurooppaan. He voivat tuoda mukanaan väkivaltarikollisuutta, järjestäytynyttä rikollisuutta tai ääriliikehdintää.
Todellinen uhka on myös se, että Venäjä saattaisi soluttaa heitä tarkoituksella Eurooppaan. Heitä voitaisiin käyttää myöhemmin erilaisiin Venäjän valtiollisiin vaikuttamisoperaatioihin tai vihamielisiin tekoihin.
Venäjä saattaisi soluttaa sotansa veteraaneja tarkoituksella Eurooppaan.
Hyökkäyssotaan osallistuneiden venäläisten kokonaismäärää ei tiedetä, mutta miljoonista puhutaan. Lisäksi Venäjä on lähettänyt vankiloistaan ainakin 180 000 rikoksista tuomittua henkilöä rintamalle ja värvännyt ulkomailta palkkasotilaita.
Kun sota joskus päättyy, monet venäläistaistelijat palaavat rintamalta paljon aiempaa rikkaampina mutta myös raaistuneempina.
Harvassa ovat ne, joilla ei olisi minkäänlaisia vammoja, joko henkisiä tai ruumiillisia. Osa on syyllistynyt kaiken lisäksi tieten tahtoen julmiin sotarikoksiin.
Lomareissu tai jopa muutto Eurooppaan saattaa houkuttaa silloin heitä kovin, vaikka juuri nyt he kuvittelevat taistelevansa ”eurooppalaista natsismia” vastaan Ukrainassa.
Vielä on epäselvää, kykenevätkö Schengen-maat päättämään yhtenäisistä viisumirajoituksista tai jopa elinikäisestä maahantulokiellosta raakuuksiin syyllistyneille venäläissotilaille.
Edes tällä hetkellä Euroopassa ei ole yhtenäistä linjaa, sillä esimerkiksi Ranska, Italia ja Espanja ovat myöntäneet yhä hövelisti viisumeita venäläisille. Euractiv-sivuston tuoreiden lukujen mukaan EU-maat antoivat vuonna 2025 yli 620 000 viisumia venäläisille, ja niistä yli 477 000 oli turistiviisumeita.
Ongelmaksi tulisi muun muassa se, kuinka jokaisen yksittäisen ihmisen osallistuminen hyökkäyssotaan tai sotarikoksiin voitaisiin todistaa aukottomasti viisumihakemuksen yhteydessä.
Venäjän sotarikoksien tutkimiseksi ollaan perustamassa onneksi jo erityistuomioistuinta, mutta mitään nopeita päätöksiä sieltä ei ole tulossa.
Suomi ei myönnä nykyisin venäläisille turistiviisumeita, mutta jatkossa meidän pitäisi pystyä estämään ainakin ilmeisten sotarikollisten lomailu Suomessa.
Päätösten valmistelulla olisi jo kiire. Tai muuten me jätämme yhteiskuntaamme taas yhden aukon Vladimir Putinia houkuttamaan.