Koko kansan tuntema tv-juontaja Riitta Väisänen toipuu operaatiosta kotonaan Orimattilassa.
Riitta Väisänen kävi lonkkaleikkauksessa. Pete Anikari
Juontajalegenda Riitta Väisänen, 71, leikattiin viime tiistaina Tampereella Coxan sairaalassa. Hänelle tehtiin oikean lonkan tekonivelleikkaus.
Väisäsen vasen lonkka leikattiin jo neljä vuotta sitten samassa paikassa.
– Kaikki on hyvin, tulin torstaina kotiin, hän kertoo, ja kehuu saamaansa hoitoa.
– Heti kun heräämöstä tulin, kävelin apuvälineen kanssa fysioterapeutin katsellessa. Henkilökunta oli ammattitaitoista ja he tekivät työnsä positiivisella asenteella.
Väisänen toipuu operaatiosta Orimattilan-kodissaan tytär Sofia Mäkkylä seuranaan. Hän turvautuu kävellessään kahteen keppiin.
– Sain kunnon lääkkeet mukaan, kivusta ei tarvitse kärsiä, hän sanoo.
Riitta Väisänen kertoo liikkuvansa rajoitetusti, leikkauksen jälkeen ei samantien pysty kaikkeen.
– Kun menen sänkyyn maate, täytyy liinoilla vetää se kipeän puolen jalka sänkyyn, kun ei se oikein nouse kunnolla vielä, hän sanoo.
Hän kertoo myös pistävänsä napapiikkejä vatsaansa ehkäistäkseen leikkauksen jälkeisiä veritulppia. Pirhan sivuilla kerrotaan, että syviä laskimotukoksia pyritään estämään pienmolekyylistä hepariinia piikittämällä.
– Onneksi minulla on sen verran läskiä, ettei se satu juurikaan, hän sanoo.
Rauhallista elämää
Väisänen on kärsinyt viime aikoina muistakin terveysongelmista, muun muassa uniongelmista, munuaiskivistä ja munuaisaltaan tulehduksesta.
– Vähän tässä pitää hiljaiseloa viettää, ei voi lähteä niin sanotusti shoppailemaan, hän naurahtaa.
– Sisko oli tehnyt kaalilaatikkoa, jota söin tässä pari päivää. Hän on niin hyvä tekemään sitä. Kyllä täällä pärjätään!
Pientä ulkoilua on kuitenkin tiedossa. Väisänen aikovansa mennä autokyydillä kirkkomaalle, jonne viedään haudoille kukkia äitienpäiväksi.
– Enhän minä sinne voi kävellä, mutta lähden kuitenkin seuraksi.
Pikku koltiainen yllätti
Tylsää kotioloissa ei tule olemaan, sillä Väisäsellä on ilonaan sekarotuinen, Kreikasta tullut rescue-koira Sam.
Koira yrittää puhelun aikana syödä hänen korvaläppiään.
– Se vie silmälaseja, ja muutamat ovat jo saaneet uuden muotoilun. Minulla on tällaiset Diorin kaksiteholasit, niin se on jo sankaa purrut ja parit hampaanjäljet on linssissä, hän päivittelee.
– Nämä eivät olleet edullisimmasta päästä!
Ovela 3,5-vuotias koirariiviö saa Riitta Väisäsen mukaan tassuillaan vedettyä tavaroita pöydältä, joten koltiaisen touhuja pitää seurata.
– Se on niin suloinen, ihana ja omistaa kauniit silmät, mutta on se aikamoinen vintiö! Ruokiakin nappailee pöydältä, jos niitä on jäänyt.
Riitta Väisänen kertoo, että hänellä olisi paljonkin sanottavaa vanhusten hoivasta. Pete Anikari
Vanhusten hoiva huolettaa
Riitta Väisänen on seurannut viime päivien keskustelua vanhusten hoivakotien ongelmista, ja toteaa, että aiheesta olisi hänelläkin sanottavaa. Hän menetti isänsä vuonna 2020 ja äitinsä vuotta myöhemmin.
Hänen muistisairaudesta kärsinyt äitinsä vietti elämänsä viimeiset 1,5 vuotta hoivakodissa jalka amputoituna. Elettiin korona-aikaa ja meni viikkoja, ettei hän päässyt ollenkaan äitiään katsomaan. Sitten kun pääsi, vierailut saivat kestää korkeintaan vartin.
– Ei äiti päässyt mihinkään. Hän pääsi kerran viikossa suihkuun. Hän oli aika skarppi, joten tietysti hän kärsi siellä. Hoidot eivät menneet kuin Strömsössä, toteaa Väisänen.
Väisänen sanoo, että hoivakotien hoitajamitoituksia voitaisiin miettiä uusiksi ja tehdä muutoksia. Hänen äitinsä kohdalla tilanne näkyi niin, että esimerkiksi äidin juomisesta ei pidetty huolta, ja hän meinasi kuivua.
– Siellä on aivan liikaa hoitajilla töitä. Jonain päivänä kirjoitan tästä kaikesta kirjan, ja kerron näitä asioita, hän lupaa.