Turvallisuus | Suomen rooli Hormuzinsalmen operaatiossa tulee olemaan ”niukka”, Häkkänen sanoo.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kuvattuna huhtikuussa, kun tämä saapui Säätytalolle. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Lue tiivistelmä
Puolustusministeri Antti Häkkänen ei vielä ole vakuuttunut, että presidentti Vladimir Putin haluaisi aidosti rauhaa.
Häkkäsen mukaan Putinin lauantainen lausunto sodan päättymisestä ei vastaa Venäjän toimintaa.
Putin piti lauantaina tiedotustilaisuuden, jossa hän sanoi, että sota ”on päättymässä”.
Häkkänen huomauttaa, että Venäjällä on edelleen täydet sotatoimet päällä.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ei vielä usko, että Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaisi rauhaa.
Keskustelu aiheesta virisi etenkin viikonlopun jälkeen. Putin piti lauantaina tiedotustilaisuuden, jossa hän sanoi, että sota ”on päättymässä”. Hän myös kutsui Ukrainan presidenttiä ”herra Zelenskyiksi”.
Häkkäsen mukaan tästä ei vielä voi päätellä, että rauhaa kohti todella oltaisiin menossa.
”Tässä voi tulkita Venäjää kahdella tavalla. On toiminta, mitä he tekevät, siinä ei ole merkkiäkään rauhasta. Täysmittaista sotateollista varautumista ja sodankäynti. Sitten on yksi lause lauantailta, en vielä sen varaan heittäytyisi”, Häkkänen sanoo HS:lle.
Häkkäsen mukaan EU:n Ukrainalle antama 90 miljardin rahoituspaketti on kuitenkin ollut Venäjälle ”massiivinen takaisku”. Ukraina on myös kehittynyt iskukyvyssään, ja se pystyy nykyään aiheuttamaan syvällä Venäjän puolella tappioita sen infrastruktuuriin.
”Se on varmasti muuttanut Putinin laskelmia jossain määrin. Mutta onko sillä jotain ratkaisevaa merkitystä, se jää vielä nähtäväksi.”
Huono asia on Häkkäsen mukaan se, että Iranin sota vaikeuttaa Euroopan puolustustilauksia ja sitä kautta Ukrainan tukea.
”Iranissa on käytetty massiivinen määrä esimerkiksi ilmapuolustuksen ohjuksia. Tämä on aika hankala tilanne Nato-maille, jos syntyy kahden suursodan tilanne. Nato-mailta alkaa puolustusteollinen kapasiteetti loppumaan, suoraan sanottuna.”
Häkkänen osallistui tiistaina EU:n puolustusministerien kokoukseen. Ministerit saivat selonteon harjoituksesta, jossa harjoiteltiin tilannetta, jossa jokin jäsenmaista joutuu massiivisen hybridihyökkäyksen kohteeksi.
Harjoitus liittyy EU:n perussopimuksen artikla 42.7:ään, jota on kuvailtu EU:n vastineeksi Naton artikla 5:lle. Kyse on keskinäisen avunannon lausekkeesta, joka on aktivoitu EU:n historiassa vain kerran.
Häkkänen puhuu harjoituksesta hieman varautuneeseen sävyyn.
”Suomelle on tärkeää, että artikla 5 säilyy kristallinkirkkaana. Jos EU:n turvatakuulausekkeelle lähdetään rakentamaan jotain sisältöä, niin silloin puhutaan enemmän puolustusta tukevista kokonaisturvallisuuden elementeistä, huoltovarmuudesta, kaapelien korjauskyvykkyydestä ja niin edelleen.”
Niin, jos aletaan korostamaan EU:n omaa avunantolauseketta, onko siinä poliittinen riski, että annetaan ymmärtää, että artikla 5:ttä ei tarvittaisi?
”Ehkä yksittäisenä harjoituksena tällainen on aika harmiton. Mutta tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ei nyt yhtäkkiä aleta virittelemään Eurooppaan jotain Natoa korvaavia järjestelmiä, siinä ei ole mitään realismia.”
Häkkänen ei avaa yksityiskohtia siitä, mitä harjoituksesta puolustusministereille kerrottiin.
Tiistaina järjestettiin myös toinen kokous, johon Häkkänen osallistui.
Useiden maiden puolustusministerit kokoontuivat tiistaina keskustelemaan operaatiosta, jolla Hormuzinsalmen kauppaliikenne turvattaisiin rauhan oloissa.
Yhdysvaltojen ja Iranin välillä on tällä hetkellä tulitauko, mutta ne ovat silti jatkaneet iskuja toisiaan vastaan. Iran pitää Hormuzinsalmea edelleen suljettuna.
Operaation suunnittelu on Häkkäsen mukaan kuitenkin kesken, eikä Suomen rooli operaatiossa ole tarkentunut. Hänen mukaansa Suomen rooli tulee kuitenkin olemaan ”vähän niukempi” kuin monilla muilla. Venäjän naapurimaana Suomi ei ole innokas sitomaan kalustoaan ja henkilöstään muualle.
”Se ymmärretään oikein hyvin.”
Kokouksessa oli Häkkäsen mukaan paikalla Aasian maita, kuten Japani ja Singapore, Lähi-idän maiden puolustusministereitä ja lähes kaikki Nato-maat.