Tutkimusjohtajan mukaan nuoret työntekijät kohtaavat työssään aiempaa enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa.
Kuva: Rio Gandara / HS, Mika Ranta / HS, Emilia Kangasluoma
12.5. 22:00
Lue tiivistelmä
Alle 30-vuotiaiden työntekijöiden pitkät sairauspoissaolot ovat kasvaneet ja syynä ovat yhä useammin ahdistuneisuushäiriöt.
Tieto perustuu työeläkevakuuttaja Kevan selvitykseen.
Tutkimusjohtaja Laura Pekkarisen mukaan taustalla on jo ennen työelämää alkava mielenterveyden kriisi.
Kuormitus korostuu muun muassa varhaiskasvatuksessa sekä sosiaali- ja terveysalalla.
Nuorten työntekijöiden pitkät sairauspoissaolot ovat lähteneet selvään kasvuun kunnissa ja hyvinvointialueilla. Yli kuukauden mittaiset poissaolokertymät yleistyivät erityisesti 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä.
Poissaolot lisääntyivät myös alle 30-vuotiailla työntekijöillä. Erityisesti heidän ikäryhmässään ongelmien taustalla on yhä useammin ahdistuneisuushäiriö.
Tieto perustuu työeläkevakuuttaja Kevan selvitykseen.
– Kelan ja omien tilastojemme perusteella tiedämme, että ahdistuneisuushäiriöt juuri alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä ovat viisinkertaistuneet pitkien poissaolojen syynä, kertoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.
Samalla 50–59-vuotiailla sairauspoissaolopäiviä kertyi hieman aiempaa vähemmän.
Laskelmat perustuvat yhteensä noin 252 000 hyvinvointialueen ja noin 166 000 kunta-alan työntekijän sairauspoissaolotietoihin. Aineistossa on mukana myös osa-aikaisia ja osan vuodesta työskennelleitä.
Nuorten työkuormitus korostuu alustavien havaintojen mukaan erityisesti varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla. Kuva: Rio Gandara / HS
Pekkarisen mukaan ilmiö ei selity vain työoloilla, vaan taustalla on pidempään jatkunut mielenterveyden kriisi, joka näkyy työelämässä yhä selvemmin.
– Mielenterveyshäiriöiden yleistyminen alkaa jo ennen työelämää. Sitten ongelmat näkyvät työelämässä työkyvyttömyytenä ja poissaoloina.
Työ vaikuttaisi myös kuormittavan nuoria aikuisia aiempaa enemmän. Pekkarinen arvioi, että julkisella sektorilla nuoret sijoittuvat usein fyysisesti ja henkisesti raskaisiin tehtäviin ja kokevat muita useammin, etteivät voi vaikuttaa omaan työhönsä.
Aineiston perusteella nuoret työntekijät kohtaavat työssään myös muita enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa.
Kuormitus korostuu tutkimushavaintojen mukaan erityisesti varhaiskasvatuksessa, opetusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Poissaolot lisääntyivät esimerkiksi lähi- ja hammashoitajilla, hoitotyön avustavissa tehtävissä ja sosiaalialan ohjaajilla.
Tarkempi analyysi eri ikäisten ammattiryhmittäisistä eroista on kuitenkin vielä Kevan selvityksessä.
Kuva: Emilia Kangasluoma
Pekkarinen huomauttaa, että pitkittyvät poissaolot voivat pahimmillaan ruokkia työkyvyttömyyttä.
– Ainakaan se ei näytä siltä, että työstä irtautuminen aina auttaisi työssä jatkamista. Erityisesti poissaolojen pitkittyessä riski pidempään työkyvyttömyyteen ja jopa työkyvyttömyyseläkkeeseen kasvaa, hän kertoo.
– On muitakin keinoja kuin sairauspoissaolo. Voidaan käyttää korvaavaa työtä, osasairauspäivärahaa ja muokata työtä. Nuorten kohdalla työyhteisön ja esihenkilön merkitys korostuu.
Pekkarisen mukaan ahdistuneisuushäiriöt eivät vielä näy mielenterveysperusteisissa työkyvyttömyyseläkkeissä samalla tavalla kuin sairauspoissaoloissa. Niiden taustalla yleisimpiä syitä ovat edelleen masennus ja toistuva masennus.
Fakta
Sairauspoissaolot lukuina
-
Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset olivat vuonna 2025 lähes 600 miljoonaan euroa hyvinvointialueilla ja lähes 700 miljoonaan euroa kunta-alalla.
-
Noin puolet työnantajien sairauspoissaolokuluista syntyy yli 30 päivän poissaoloista.
-
Hyvinvointialueiden työntekijöillä kertyi viime vuonna keskimäärin 16,1 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden. Kunta-alalla vastaava luku oli 13,2 päivää.
-
Sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti alle 40-vuotiailla työntekijöillä. Pitkät, yli 30 päivän poissaolot yleistyivät etenkin hyvinvointialueilla.
-
Varhaiskasvatuksessa sairauspoissaoloja kertyi eniten kunta-alalla: keskimäärin 18,8 päivää työntekijää kohden.
-
Hyvinvointialueilla eniten poissaoloja kertyi terveysalan henkilöstölle, keskimäärin 17,1 päivää työntekijää kohden.
Lähde: Keva