”Onko tekoälyhuuma kaikkinensa yliampuva?” kysyy Aamulehden toimituspäällikkö Kari Ikonen.
1.9. 19:30
Viime aikoina on veikkailtu kiivaasti, muhiiko maailman pörsseissä tekoälykupla.
USA:n pörssi säikähti pahasti, kun huippuyliopisto MIT julkaisi raportin, jossa yritysjohtajat kertoivat, että 95 prosenttia yritysten tekoälyprojekteista ei ole tuottanut mitattavaa hyötyä ja työntekijät ovat tekoälytyökalujen kanssa aloittelevien tasolla.
Onko tekoälyhuuma kaikkinensa yliampuva? Käykö alan yhtiöille samalla tavalla kuin teknoyhtiöille 2000-luvun vaihteessa?
Kuulostaa jotenkin tutulta. Uudet, nopeasti leviävät tekniset keksinnöt luovat helposti itseään ruokkivan hypetyksen.
Näin kävi myös vuosituhannen vaihteessa. Internet-talouden kehittämiseen tavalla tai toisella liittyneiden yritysten pörssikurssit ampaisivat ylös. Pelkkä pörssitiedotteen lähettäminen saattoi nostaa kursseja kymmeniä prosentteja, vaikkei ollut tietoa, mitä tiedote oikeasti sisälsi. Ihmiset jonottivat kadulla internet-yhtiöiden listautumisosakkeita. Osakekurssit rakentuivat uskon varaan. Useimmat yritykset tahkosivat tappiota. Kupla puhkesi, kun rahoittajien hermot pettivät.
Ei internet mihinkään poksahtanut kuplan puhjettua, päinvastoin. Työpaikoilla internet-yhteyksiä oli aluksi rajoitetusti vain pienellä joukolla. Muistan itsekin, kun yhtiön it-osastolta tuli viesti internetin käyttäjille, että jos et tarvitse verkkoyhteyttä työssäsi, sen voi luovuttaa ”konsernin tarpeisiin”. Tuskin kukaan luovutti, vaikkei tiennyt, miten internetillä työtään edisti, kun netin tarjonta ja koko verkkomaailma olivat alkutekijöissään. Tosin tuskin kukaan ehti edes vastata, kun nettiyhteys olikin jo kaikilla.
Netti alkoi mullistaa arkea ja työelämää vääjäämättömästi. Uudet ohjelmat hoitivatkin monia asioita, joita ennen työstettiin käsin. Uusia työpaikkoja syntyi ja vanhoja katosi. Osa yrityksistä hävisi yhtä nopeasti kuin oli ilmaantunutkin ja uusia tuli tilalle. Samalla alkoi internet-jättiläisten kuten Amazonin ja Googlen voittokulku.
Nytkin on erotettava toisistaan kaksi asiaa: tekoälyn kehittyminen ja yritysten pörssiarvo. Tekniikan yliampuva alkuhuuma ei poista sitä tosiasiaa, että käsissämme jotakin ihan uutta.
Se, että yritysjohtajien mukaan hyötyjä ei ole vielä saatu ja työntekijät ovat yhä aloittelijoita, on vain osa tarinaa. Yrityksissä haetaan kiivaasti tekoälyn käyttökohteita, mutta edelleen on pulaa vahvoista ideoista, isoista visioista – ja rohkeudesta.
Pinnan alla kuitenkin muhii varmasti uusia läpimurtoja. Jos katsoo, mitä kaikkea on tapahtunut 30 vuodessa, voi olla varma, että muutos on raju. Toivottavasti ei hallitsematon.
Toinen asia ovat yritysten pörssikurssit. Nytkin osa tekoäly-yrityksistä häviää historian hämäriin ja syntyy uusia voittajia. Jos yrityksen kurssi perustuu enemmän tulevaisuuden toiveille kuin jatkuvasti kasvavalle liikevaihdolle ja tulokselle, niin pienetkin huonot uutiset voivat lakaista kurssin vaikka nollaan.
Sijoittajan ikuisia kysymyksiä ovat, kyttääkö pikavoittoja vai hajauttaako rahansa ja katsooko vuosien päähän. Riskillä on aina hintansa.
Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.