Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat tiistailta 12. toukokuuta 2026. Kyseessä on sodan 1538. päivä.
- Venäjän fossiilisten polttoaineiden vientitulot nousivat.
- Ukrainalta yllättävä ehdotus EU:lle.
- Tiedustelu: Pohjois-Korea tienannut valtavia summia sodassa.
Venäjän fossiilisten polttoaineiden vientitulot nousivat huhtikuussa korkeimmalle tasolleen kahteen ja puoleen vuoteen, kertoo Centre for Research on Energy and Clean Airin (CREA) tuore kuukausiraportti.
Vientitulot kasvoivat neljä prosenttia maaliskuusta 733 miljoonaan euroon päivässä, vaikka vientivolyymit laskivat seitsemän prosenttia.
Venäjän raakaöljyn vientitulot kuitenkin supistuivat yhdeksän prosenttia edelliskuusta, mikä johtui etenkin Ukrainan drooni-iskuista vienti-infrastruktuuriin ja merikuljetusten vähenemisestä.
Samaan aikaan Družba-putkilinjan öljyvirrat Unkariin ja Slovakiaan käynnistyivät uudelleen lähes kolmen kuukauden tauon jälkeen.
Raportin mukaan Kiina ja Japani kasvattivat venäläisen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiaan voimakkaasti huhtikuussa. Kiinan LNG-tuonti nousi 32 prosenttia ja Japanin 57 prosenttia maaliskuusta.
CREA:n mukaan pakotteiden kohteena olevat niin sanotut varjotankkerit kuljettivat huhtikuussa ennätykselliset 54 prosenttia Venäjän fossiilisten polttoaineiden viennistä.
Lisäksi Ukrainan toistuvat drooni-iskut Tuapsen öljynjalostamoon ovat vähentäneet Venäjän öljytuotteiden vientiä merkittävästi alkuvuoden aikana.
Venäjällä bensiinipula
Venäjällä on alkanut esiintyä bensiinipulaa Ukrainan öljynjalostamoihin kohdistamien drooni-iskujen seurauksena, kertoo venäläinen talouslehti Kommersant viitaten alan lähteisiin ja pörssidataan.
Erityisesti 95-oktaanisen bensiinin tarjonta on kiristynyt ennen kesän matkustuskautta.
Kommersantin mukaan markkinoille on jo syntynyt 95-oktaanisen bensiinin tarjontavaje. Samalla toimitusajat ovat pidentyneet kahdesta neljään viikkoon.
Pula johtuu useiden suurten öljynjalostamoiden ”suunnittelemattomista korjauksista” ja tuotannon laskusta. Venäläiset öljy-yhtiöt ohjaavat niukkoja polttoaine-eriä ensisijaisesti omiin jakeluverkostoihinsa.
Ukraina on viime kuukausina lisännyt lennokki-iskujaan Venäjän öljynjalostamoihin. Huhti–toukokuussa iskujen kohteeksi joutui kuusi suurta jalostamoa, muun muassa Tuapsen, Syzranin ja Permin laitokset.
Bloombergin aiemmin julkaisemien OilX-tietojen mukaan Venäjän öljynjalostus putosi iskujen seurauksena alimmalle tasolleen sitten vuoden 2009.
Kreml: Sodan loppu lähenee
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov. ZumaWire / MVPHOTOS
Kreml toisti tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putinin aiemman väitteen siitä, että Ukrainan sota olisi lähestymässä loppuaan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puolestaan kyseenalaisti maanantaina väitteen sanomalla, ettei Moskovalla ole aikomusta lopettaa sotaa.
Putinin lauantaisia puheita epäili maanantaina myös Saksan puolustusministeri Boris Pistorius.
– Jos hän näkee sodan lopun lähestyvän, miksei hän voisi yksinkertaisesti lopettaa sitä itse? Silloin hänellä olisi itsellään kontrolli ajoituksesta, Pistorius sanoi vierailunsa yhteydessä Kiovassa.
– Sen sijaan hän asettaa jälleen ehtoja, kuten aina. On syytä pelätä – ja toivon olevani väärässä – että kyse on jälleen yhdestä harhautuksesta.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovilla oli tiistaina eri ääni kellossa, kun häntä pyydettiin kommentoimaan Putinin puheita.
– Rauhanprosessissa tehty valmistelutyö antaa meille mahdollisuuden sanoa, että [sodan] loppu todella lähenee.
Hän kuitenkin lisäsi uutistoimisto Reutersin mukaan, että tarkkojen yksityiskohtien antaminen on tällä hetkellä vaikeaa.
Ukrainalta yllättävä ehdotus EU:lle – ”Lentokenttätulitauko”
Ukraina toivoo Euroopan auttavan jumittuneiden rauhanneuvottelujen elvyttämisessä ehdottamalla rajattua ensimmäistä askelta: molemminpuolista sopimusta, jossa Venäjä ja Ukraina lopettaisivat toistensa lentokenttiin kohdistuvat iskut.
Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha. Ukrinform/Shutterstock
Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha kertoi yhdysvaltalaiselle verkkolehti Politicolle EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä, että Euroopalle tarvitaan todennäköisesti uusi rooli rauhanpyrkimyksissä.
– Ehkä voisimme pyrkiä saavuttamaan niin sanotun lentokenttätulitauon, Sybiha sanoi.
Ehdotus koskisi rajattua sopimusta, jossa Venäjä ja Ukraina sitoutuisivat olemaan iskemättä lentokenttiin. Sybihan mukaan Vladimir Putinilla voisi olla intressi harkita sopimusta, koska Ukrainan pitkän kantaman iskujen uhka Venäjän suurille lentokentille – kuten Moskovan Šeremetjevon ja Pietarin Pulkovon kentille – kasvaa jatkuvasti.
– Ehkä eurooppalaiset liittolaisemme voisivat perustaa alustan tai ad hoc -ryhmän keskustelemaan tästä lentokenttätulitauosta, hän sanoi ja lisäsi presidentti Volodymyr Zelenskyin jo keskustelleen ideasta joidenkin eurooppalaisten johtajien kanssa.
Tiedustelu: Pohjois-Korea tienannut valtavia summia sodassa
Pohjois-Korea on tienannut noin 13 miljardia dollaria eli noin 11 miljardia euroa viimeisimpien kolmen vuoden aikana, kun se on tukenut Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan, arvioi eteläkorealainen tiedustelupalvelu.
Nikkei Asian uutisoimasta arviosta kertoo muun muassa The Moscow Times.
YK arvioi, että Pohjois-Korean bruttokansantuote oli noin 17,2 miljardia dollaria eli noin 14,6 miljardia euroa vuonna 2024.
Pohjois-Korea on toimittanut Venäjälle aseita, ammuksia ja sotilaita. Etelä-Korean kansallinen tiedustelupalvelu (NIS) arvioi, että helmikuun puoliväliin mennessä sodassa oli kuollut tai loukkaantunut noin 6 000 pohjoiskorealaista sotilasta.