Ainutlaatuista luontoa ei voi palauttaa, kun se on kerran menetetty. Kaarinan kaupunginhallituksen esitys rajata osa suunnitellusta luonnonsuojelualueesta yritystoiminnan alta herättää vakavaa huolta. Kyse ei ole vain yksittäisestä maa-alueesta, vaan osasta ekologisesti arvokasta kokonaisuutta, jonka merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja Littoistenjärven hyvinvoinnille on huomattava.
Alue on tunnistettu METSO I -ohjelman kriteerit täyttäväksi ja sisältää monimuotoista metsää sekä tulvametsää, jotka ovat luonnon kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä sekä ensisijaisesti suojeltavia.
Tutkimustieto on jo pitkään ollut yksiselitteistä: luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen etenee Suomessa nopeasti. Metsäluontotyyppien uhanalaistuminen, kosteikkojen väheneminen ja elinympäristöjen pirstoutuminen ovat keskeisiä syitä lajikatoon. Juuri siksi olemassa olevien arvokkaiden luontokohteiden suojelu on tärkeämpää kuin koskaan.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Suomi on Euroopan tärkeimpiä pesimäalueita monille vesi- ja kahlaajalinnuille. Elinympäristöjen väheneminen ja laadun heikkeneminen Suomessa vaikuttaa koko Euroopan linnustoon. Monet vesilintukannat ovat taantuneet voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Syynä on elinympäristöjen heikkeneminen. Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia. Vesilintujen tilanne on hälyttävä: 40 vuodessa Suomen pesimäkanta on taantunut muun muassa punasotkalla 97 prosenttia.
Littoistenjärven ympäristö ei ole tavallista talousmetsää. Tulvametsät sitovat hiiltä, tarjoavat elinympäristöjä lukuisille lajeille ja toimivat samalla luonnollisina suodattimina. Ne pidättävät ravinteita ja kiintoainesta ennen niiden päätymistä järveen, mikä auttaa suojelemaan Littoistenjärveä rehevöitymiseltä.
Tulvametsät sitovat hiiltä, tarjoavat elinympäristöjä lukuisille lajeille ja toimivat samalla luonnollisina suodattimina.
Juuri tällaiset luonnolliset suojavyöhykkeet ovat vesistöjen hyvinvoinnin kannalta korvaamattomia. Runsas hyönteistuotanto ja suojapaikat ovat tärkeitä vesi- ja kosteikkolinnuille ja niiden poikasille, sekä laajalle joukolle varpuslintuja. Tulvametsän alueelta on löydetty useita uusia hyönteislajeja ja siellä elää pysyvästi myös suojeltava viitasammakko.
Ekosysteemin toimivuus perustuu siihen, että alue säilyy riittävän laajana ja yhtenäisenä. Luonto ei toimi hallinnollisten rajojen mukaan. Kun suojelualueesta irrotetaan pala yrityskäytön mahdollistamiseksi, vaikutukset eivät jää vain kyseiseen kohtaan kartalla. Elinympäristöjen pirstoutuminen heikentää lajien mahdollisuuksia selviytyä ja vähentää alueen ekologista arvoa kokonaisuutena.
Usein keskustelussa asetetaan vastakkain elinkeinoelämä ja luonnonsuojelu. Todellisuudessa hyvinvoiva luonto on myös taloudellinen ja inhimillinen voimavara. Tutkimukset osoittavat, että lähiluonto lisää ihmisten hyvinvointia, tukee mielenterveyttä ja vahvistaa kuntien vetovoimaa.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Vastakkainasettelu on kuitenkin tarpeeton myös käytännössä. Nykyinen asemakaava mahdollistaa uimarannan palveluiden lisäämisen esimerkiksi rannan läheisyydessä olevalle kentälle ilman, että rakentamista kohdistetaan herkille luontoalueille. Rakentamiskelpoisen, routimattoman tontin perustaminen nykyiseen tulvametsään olisi myös teknisesti hyvin haastavaa ja taloudellisesti erittäin kallista.
Kaarinalla on nyt mahdollisuus tehdä päätös, joka perustuu tutkittuun tietoon ja vastuullisuuteen. Kunnat, jotka tekevät pitkäjänteisiä ratkaisuja luonnon puolesta, rakentavat samalla kestävää tulevaisuutta myös ihmisille. Luonnonsuojelualueen säilyttäminen laajana ja yhtenäisenä olisi konkreettinen teko luonnon monimuotoisuuden ja Littoistenjärven tilan turvaamiseksi aikana, jolloin jokainen suojeltu elinympäristö on entistä arvokkaampi.
Tulvametsän puolesta
Maria Rantanen
Kaarinan kaupunginvaltuutettu, vihreät
Pipsa Kaunisto
lintuvesikoordinaattori, Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Marikka Heikkilä
Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja
Pia Leskinen
vesitekniikan yliopettaja, Turun AMK