Salon Vilpas osoitti venymiskykyään kovassa paikassa miesten Korisliigan neljännessä loppuottelussa. Vilpas tasoitti finaalisarjan Joensuussa Katajaa vastaan 2–2:een 86–79 (41–47)-voitolla. Mestaruuteen tarvitaan neljä voittoa.
Viides ottelu alkaa helatorstaina kello 18 Salohallissa.
Viimeisimmän viikon vallinnut arvoitus Katajan Jermaine Marshallin tilanteesta ratkesi muutaman peliminuutin jälkeen. Jalkavammasta kärsinyt Marshall tuli tuossa vaiheessa kentälle ja jatkoi siellä ensimmäisellä puoliajalla yli kymmenen minuutin verran.
Kataja oli pelissä mukana alussa aivan eri tavalla kuin Salohallin viime lauantain kolmannessa finaalissa. Paljon kertoo se, että kun lauantaina joukkue sai kasaan vain 45 tehtyä pistettä, lähestyi se tuota määrää jo toisen neljänneksen alkupuolella. Ylitys tapahtui ensimmäisellä puoliajalla.
Vilpas sortui alussa useisiin pallonmenetyksiin, joista Kataja juoksi ja heitti useampiakin koreja riistoja napsineen De’Vion Harmonin johdolla. Kotijohto oli 32–22, ja tuossa vaiheessa Vilpas eli paljolti kaukoheittopelaamisellaan.
Vilpas pystyi tekemään vuorostaan nousua, kun ero kapeni vain kahteen pisteeseen (37–35). Lisäksi Katajan Jared Kimbroughilla ja Henri Permannolla oli kolme virhettä jo ennen toisen neljänneksen puoliväliä.
Kotijoukkue ylsi kuitenkin ensimmäisen puoliajan jälkeen kuuden pisteen taukojohtoon. Se perustui käytännössä yhteen mieheen: Harmon teki toisen neljänneksen lopussa kaikki Katajan seitsemän ja ensimmäisellä puoliajalla yhteensä 18 pistettä fantastisilla heittoprosenteilla.
Kun Vilpas tarvitsi koreja, astui esiin 18-vuotiaaksi hyvin tuttu ratkaisija. Samu Adler nosti pisteidenteon osalta yksin joukkueensa johtoon. Kolmannen neljänneksen ensimmäisen puoliskon tilasto oli tietyllä tavoin yksitoikkoista luettavaa: Adler 13, muu Vilppaan joukkue yhteensä kaksi pistettä.
Viimeiselle neljännekselle rakentuivat ainekset trilleriin, sillä Vilpas johti kymmenen minuuttia ennen loppua 62–61. Vilpas sai tyrehdytettyä käytännössä koko muun Katajan korinteon, mutta kaiken muun lisäksi viisi riistoakin tässä vaiheessa jo tehnyt Harmon piti edelleen joensuulaiset mukana.
Vilppaan johtotilanne nousi siihenastisessa ottelussa suurimmilleen eli kuuteen pisteeseen (70–64), kun pelaamatta oli noin kahdeksan minuuttia. Hyökkäykset olivat osin kaukana kauniista, mutta Jalen Brooks viimeisteli kaksi peräkkäistä kolmosta täydellisesti.
Pian tämän jälkeen näkyivät Jermaine Marshallin kahdet pelilliset kasvot. Ensin hän onnistui kolmosessaan, reagoi asiaan tuomariston tulkinnan mukaan väärin ja sai tuomioksi teknisen virheen. Se oli Marshallille ottelun toinen, mikä tarkoitti hänelle pelin päättymistä, kun kellossa oli jäljellä vielä lähes seitsemän ja puoli minuuttia.
Tästä muutoksesta huolimatta seuraavatkin minuutit edettiin tasaisesti. Kolmen pisteen kaaren takaa oli vuorossa enimmäkseen ohiheittojen vaihe, mutta Vilpas piti ohjia käsissään. Kolmisen minuuttia ennen loppua se johti seitsemällä pisteellä 79–72, mutta minuuttia myöhemmin enää 79–75.
Kataja pääsi yrittämään samassa hyökkäyksessä kahdesti vapaata kolmosta ilman toivomaansa tulosta. Kun Kimbrough rikkoi levypallokamppailussa Ansley Almonoria, pääsi kauden aikana vapaaheittonsa erinomaisella tarkkuudella suorittanut Almonor vapariviivan taakse: Vilpas johti 81–75 minuutti ja 15 sekuntia ennen loppua.
Harmonin kova kori toi lähes välittömästi kahden pisteen kavennuksen, ja Rahlir Hollis-Jefferson pääsi donkkaamaan eron enää kahteen pisteeseen. Kellossa oli vielä aikaakin Katajan kannalta aivan tarpeeksi eli noin 40 sekuntia.
Tarkennetaan: aikaa olisi ollut tarpeeksi ilman kylmäpäistä Samu Adleria. Jos vastaavan kaltaista hurjaa onnistumista kolmen pisteen heitossa ei olisi ehditty nähdä tältä nuorukaiselta alle kahdessa kaudessa hyvin usein, olisi voinut yllättyä. Nyt korisukkaan suhahtanut kaukoheitto oli kuin takauma joistain aiemmista pudotuspeleistä.
Samu Adler (28 pistettä) sanoi siis viimeisen sanan – tai heitti viimeisen onnistumisen – kaksinkamppailussa DeVion Harmonia (32 pistettä) vastaan.