Kehitysvammaisten asema työelämässä nousi ajankohtaiseksi, kun kehitysvammainen Mika Ruonala sai yllättäen lähtöpassit kaupasta, jossa oli tehnyt töitä 19 vuoden ajan.
Avaa kuvien katselu
Kaupoilla on erilaisia käytäntöjä kehitysvammaisten työllistämiseen. Asiantuntijoiden mielestä ensisijainen vaihtoehto pitäisi olla palkkatyö. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle
- Henna Korkala,
- Hanna Holopainen
Juttu tiivistettynä
- Vammaisjärjestöt vaativat kehitysvammaisille palkkaa työstä, jota he tekevät yrityksissä.
- Kehitysvammainen Mika Ruonala menetti työnsä 19 vuoden jälkeen tuetussa työtoiminnassa ilman työsuhdetta.
- Vammaisjärjestön edustaja korostaa, että jos henkilöllä täyttyvät lain mukaan työsuhteen tunnusmerkit, kyseessä on työsuhde
- Kauppaketjuissa voi olla erilaisia käytäntöjä kehitysvammaisten palkanmaksussa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Monet kehitysvammaiset eivät saa työstä kunnon palkkaa, vaikka se heille kuuluisi, sanovat vammaisjärjestöt. Esimerkiksi kauppojen käytännöissä on eroja.
Aihe nousi ajankohtaiseksi, kun Helsingin Sanomat uutisoi kehitysvammaisen Mika Ruonalan töiden äkillisestä päättymisestä oululaisessa kaupassa. Ruonala oli työskennellyt kaupassa 19 vuotta, mutta ei ollut työsuhteessa, vaan niin sanotussa tuetussa työtoiminnassa.
Tukityöstä oli sopimus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja kaupan kesken.
Ruonala sai tuetun työtoiminnan mukaista työosuusrahaa. Se oli suuruudeltaan 12 euroa päivässä.
Mitä on tuettu työtoiminta?
- Tuettu työtoiminta (aiemmin avotyötoiminta) on hyvinvointialueen tarjoamaa palvelua.
- Sen kautta yrityksiin ohjautuvat henkilöt, jotka eivät vammaisuudesta tai työkyvyn alentuneisuudesta johtuen pysty osallistumaan tavalliseen työhön.
- Toiminnasta maksetaan henkilölle työosuusrahaa 0–12 euroa päivässä.
- Työtoimintaan ohjaaminen voi perustua joko sosiaalipalvelulakiin tai vammaispalvelulakiin.
- Perustoimeentulo tuettuun työtoimintaan osallistuville tulee yleensä eläkkeestä.
- Työsopimuslain mukaan kyseessä on työsuhde, jos työtä tehdään sopimuksen perusteella toiselle, vastiketta vastaan, henkilökohtaisesti ja tämän toisen johdon ja valvonnan alaisena.
Lähteet: Kehitysvammaliitto, Oulun seudun kehitysvammaisten tuki ry
Tapaus on nostanut esiin kysymyksen kehitysvammaisten asemasta työelämässä. Kysyimme asiantuntijoilta, miksi kehitysvammaisille ei makseta palkkaa.
Vammaisjärjestöjen edustajat linjaavat, että jos henkilö tekee yrityksessä työtä, hänen pitäisi tehdä sitä työsuhteessa palkkatyönä.
Työn sujuessa vamman tai alentuneen työkyvyn ei pitäisi tähän vaikuttaa.
– Kehitysvammaisille ihmisille on mahdollista löytää oikeat työpaikat, sanoo työllisyysasiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta.
Hän näkee, että palkkatyön löytymiseen tulisi panostaa tuetun työtoiminnan sijaan.
– Jos henkilöllä täyttyvät lain mukaan työsuhteen tunnusmerkit, kyseessä on työsuhde, Klem myös sanoo.
Klemin mukaan jotkin hyvinvointialueet ovat lähteneet tukemaan nimenomaan palkkatyötä. Näin on ollut jo Helsingissä ja Vantaalla 1990-luvulta lähtien, ja nyttemmin esimerkiksi Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla.
Usealla hyvinvointialueella linjana on kuitenkin edelleen ohjata kehitysvammaisia työtoimintaan. Näin on Klemin mukaan muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla.
Kauppojen käytännöissä eroja
Yle kysyi S-ryhmältä ja Keskolta millaisia käytäntöjä heillä on kehitysvammaisten palkanmaksussa.
S-ryhmästä kerrotaan Ylelle, että osa kehitysvammaisista työskentelee työsuhteessa S-ryhmän yritykseen.
– Heille maksetaan työtehtävien mukaista, työehtosopimuksissa määriteltyä palkkaa ja esimerkiksi työryhmän tulospalkkiota normaalien käytäntöjemme mukaisesti, työhyvinvointiasiantuntija Satu Ylitalo SOK:lta kertoo sähköpostitse.
Osalla kehitysvammaisista työntekijöistä on yksilöllisiä tukimuotoja, joita ovat esimerkiksi palkkatuki tai työosuusraha. Työllistäminen tehdään tällöin yhteistyössä esimerkiksi kuntien tai järjestöjen kanssa.
Keskolta kerrotaan, että K-ruoka- ja -rautakauppojen kauppiasyrittäjät palkkaavat itsenäisesti oman henkilökuntansa. Tarkkoja tietoja kehitysvammaisille maksettavista palkkioista ei ole.
Kysyimme asiaa myös Lidl-kauppaketjusta, mutta emme saaneet vastausta jutun julkaisuun mennessä.
Työtä tehdään ilman palkkaa
Tuetussa työtoiminnassa voi olla hyvät puolensa.
Se voi antaa parhaimmillaan pohjan harjoitella henkilön osaamiseen ja työkykyyn sopivia, räätälöityjä työtehtäviä, sanoo Oulun seudun kehitysvammaisten tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Annemari Eskola.
– Kun työtehtävät on opittu ja mikäli työnantaja ja työntekijä kokevat, että työt hoituvat, niin kyllä palkkatyöperusteinen työsuhde on siinä vaiheessa paikallaan.
Joillakin henkilöillä tämä polku saattaa kuitenkin venähtää vuosien mittaiseksi. Työtä tehdään, mutta varsinaista palkkaa ei tule.
Eskolan mukaan esimerkiksi Oulun seudulla on paljon jo useita vuosia tuetussa työtoiminnassa olleita henkilöitä.
Joillekin tuettu työtoiminta sopii
Palkkatyö tuo toki velvollisuuksia, ja siksi osa on jopa valinnut tuetun työtoiminnan, sanoo Oulun seudun kehitysvammaisten tuen toiminnanjohtaja Eskola.
– Osa meidän kohderyhmästämme on itse valinnut niin, että he haluavatkin pitää työpaikalla käymisen tuettuna työtoimintana.
Annemari Eskola: Tuetussa työtoiminnassa on hyvät puolensa, mutta myös paljon huonoja
Toimittajamme Hanna Holopainen kysyi toiminnanjohtaja Annemari Eskolta, mitä hyviä ja huonoja puolia tuetussa työtoiminnassa on.
Eskolan mielestä yhteiskunnassa olisi otettava kuitenkin rohkeammin askeleita kohti kehitysvammaisten ja alentuneesti työkykyisten työllistämistä.