Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston vuoden 2026 palkinto on myönnetty Eppu Normaali -yhtyeelle. Palkinto myönnettiin sukupolvia yhdistävistä sävelistä ja sanojen voimasta. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.
Palkintopäätöksessään Pirkanmaan rahaston hoitokunta nosti esiin ylöjärveläisyhtyeen merkittävän aseman suomalaisessa musiikki- ja kulttuurikentässä sekä yhtyeen pitkän uran.
– Eppu Normaali on pitkällä urallaan tehnyt suomalaista populaarimusiikin historiaa. Historiallinen on myös Pirkanmaan rahaston tämän vuoden palkinto: se myönnetään ensimmäisen kerran populaarimusiikin esiintyjälle – ja ensi kerran yhtyeelle, sanoo Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Helena Hiilivirta tiedotteessa.

Eppu Normaalin tuotanto on kulkenut 1970-luvun lopun punk-ilmaisusta kohti musiikillisesti herkempää ja melodisempaa rockia. Erityisesti 1980-luvun alussa julkaistut levyt merkitsivät yhtyeen uralla käännekohtaa, ja sen jälkeen Eppujen tuotannosta on noussut useita kaikkien suomalaisten tuntemia klassikoita.
– Yhtyeen kielellisesti kekseliäät, runolliset ja sisällöllisesti vahvat sanoitukset eivät ole vain aikansa tulkintoja. Ne ovat ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja jäsentäneet lukemattomien ihmisten yksityisiä tunteita ja kokemuksia. Ne ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa ja puhuttelevuutensa yli sukupolvien ja jatkavat elämäänsä myös sen jälkeen, kun yhtye loppukesällä päättää 50-vuotisen uransa, perusteluissa todetaan.
Kulttuurirahaston kaikissa maakuntarahastoissa oli ensimmäistä kertaa jaettavina Elinvoimaa kulttuurista -apurahat. Pirkanmaalla kulttuurialan yrittäjyyttä edistävät apurahat myönnettiin Kulttuuriyhdistys Vähä-Pourun piha ry:lle kulttuuritoiminnan käynnistämiseen (20 000 euroa) ja Lördag Oy:lle Hatanpään huvilan saneeraamiseen kulttuurialan työtiloiksi ja kansainväliseksi taiteilijaresidenssiksi (30 000 euroa).
Tänä vuonna jaettiin ensimmäiset apurahat uudesta Orvokki Kauppilan nimikkorahastosta, joka tukee lääketieteellistä tutkimusta. Apurahan sai fil. tohtori Marika Oksanen RNA:n säätelyn merkitystä verihiutaleita tuottavien solujen erilaistumisessa käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.
Kärkihanke-apuraha myönnettiin kahdelle musiikkihankkeelle: Sastamala Gregoriana ry:lle vanhan musiikin festivaalin 30-vuotisjuhlavuoden tapahtumien toteuttamiseen ja Tampere-talo Oy:lle Naisen ääni -pienoisoopperan kantaesityksen toteuttamiseen ja täyspitkän oopperan uuden taiteellisen tuotantomallin kehittämiseen. Kumpikin apuraha on 40 000 euroa.
Simbergin unet -oopperan valmistamista Pirkanmaan rahasto rahoittaa kahdella apurahalla. Hämeenkyrön FEStiwaalit ry sai apurahan oopperan tuottamiseen Tampereen tuomiokirkkoon syksyllä 2027 ja kirjailija Johanna Sinisalo sen libreton kirjoittamiseen.
Lisäksi Irmeli Näsäsen rahastosta myönnettiin yhteensä 70 000 euroa nuorten, lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden opintoihin ja soitinhankintoihin.
Tämän vuoden apurahahakemuksissa nousivat esiin muun muassa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden teemat, joita lähestyttiin eri näkökulmista.
Apurahansaajista esimerkiksi fil. maisteri Tapio Santala tutkii merkityksellisen ja ekologisesti kestävän elämän mahdollisuuksia Buddhan ja Friedrich Nietzschen elämänfilosofioissa, kauppat. maisteri Roosa Luukkonen kiertotaloutta edistäviä kulutusyhteisöjä ja fil. maisteri Juulia Erämo kaupungistumista ja ympäristösuhteen muutosta 1800-luvun lopun Suomessa. Yhteiskuntat. tohtori Marika Haataja kirjoittaa pölyttäjien merkitystä käsittelevän lasten tietokirjan, ja fil. tohtori Tiina Joki sai apurahan lasten kulttuuripolun toteuttamiseen Ylisen kotieläinpihalle.
Paikallisen historian ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi myönnettiin kolme kotiseututyön apurahaa. Eläköön Eteläpuisto ry sai apurahan Eteläpuiston historiikin kirjoittamiseen, fil. tohtori Antti Malinen ja työryhmä Pikku Kakkosen tekijöiden aineistojen tallentamiseen ja arkistointiin ja Lempäälän Luontaiskylpylä Oy kylpylän 100-vuotista historiaa esittelevän nukketeatteriesityksen valmistamiseen.
Dosentti, fil. tohtori Ella Viitaniemi ja Tampere 250 -työryhmä sai apurahan Tampereen kaupungin perustamista ja varhaisvaiheita käsittelevään tutkimukseen.