Kauniaisissa on puhjennut kieliryhmien välinen kiista, kun suomenkieliset kielikylpylapset päätettiin siirtää kaupungin rajalla sijaitsevaan päiväkotiin.

  • Kauniaisten kielikylpylasten vanhemmat vastustavat päätöstä siirtää kielikylpytoiminta kaupungin rajalla sijaitsevaan Tammikummun päiväkotiin.
  • Suomenkieliset päiväkotilasten vanhemmat kokevat olevansa toissijaisessa asemassa ruotsinkielisiin verrattuna ja epäilevät kielipolitiikkaa päätöksen taustalla.
  • Kaupunki kiistää eriarvoisen kohtelun ja perustelee siirtoa tehokkuudella, taloudellisilla säästöillä ja mahdollisilla sisäilmaongelmilla.

Päiväkotijärjestelyt aiheuttavat eripuraa suomenkielisten ja ruotsinkielisten perheiden välillä Kauniaisissa. Kielikylpylapset, eli suomenkieliset lapset, jotka käyvät päiväkotia ruotsiksi, on päätetty siirtää elokuun alusta lähtien uuteen päiväkotiin kaupungin rajalle.

– Tässä asiassa me vanhemmat koemme hyvin vahvasti, että me olemme ihan toissijaisessa asemassa verrattuna toiseen kieliryhmään [ruotsinkielisiin]. Koemme, että kaupungin virkamiehet suhtautuvat meihin vähän ylimielisesti, Kauniaisissa kielikylpypäiväkotia käyvän lapsen isä Jussi Haahtela kertoo.

Hän kertoo, että suomenkielisten vanhempien keskuudessa on pohdittu jopa kuntaliitoksen ehdottamista Espoon kanssa, jotta päätöksenteko olisi tasapuolisempaa.

– Kauniainenhan tunnetaan haluttuna pienenä kaupunkina, joka ei ole Espoota. Ehkä tämä kuntaliitosajatuksen herääminen ensimmäistä kertaa kertoo tunnoistamme.

Kauniaisten sivistys- ja hyvinvointitoimenjohtaja Mikael Flemmich ihmettelee vanhempien reaktiota päiväkotiryhmien uudelleensijoittamiseen.

– Ei tässä kyse ole siitä, että me tekisimme eri ratkaisuja eri kieliryhmille, vaan pyrimme siihen, että meillä olisi tarpeeksi isot yksiköt, jotta ne olisivat tehokkaampia ja tilat olisivat tehokkaammassa käytössä.

Jussi Haahtela on tehnyt valiokunnan päätöksestä oikaisuvaatimuksen. – Meidän huolia ei ole kuunneltu tässä ollenkaan. Lukijan kuva

Karkotus rajalle?

Kauniaisten päiväkotiverkkoa uudistettiin viimeksi vuonna 2024, sillä yksi kunnan päiväkotirakennuksista todettiin niin huonokuntoiseksi, ettei sitä enää kannata korjata. Ruotsinkielinen Grankotten sulkeutui kesäkuussa 2024. Sitä ennen käytiin kuitenkin kiivasta keskustelua siitä, minne lapset Grankottenista siirtyvät.

Vanhemmat vastustivat lasten siirtämistä kahden kilometrin päässä olevaan, edellisenä vuonna valmistuneeseen Tammikummun päiväkotiin. Suurin syy tähän oli se, että päiväkoti sijaitsee aivan Espoon ja Kauniaisten rajalla.

Lopulta kunta päätti, että ruotsinkieliset varhaiskasvatuksen piirissä olevat siirtyvät Kasavuoren päiväkotiin. ”Kauniaisten päiväkotikiista on ratkaistu – ruotsinkielisiä lapsia ei karkoteta Espoon rajalle” Svenska Yle uutisoi tuolloin.

Nyt Kauniaisissa kiehuu jälleen, sillä Kasavuoren päiväkodin parakkirakennuksessa eli Paviljongissa majailleet kielikylpypäiväkodin lapset aiotaan siirtää Tammikummun päiväkotiin kesälomien jälkeen. Kielikylpylapsia on yhteensä 42.

Valtaosa vastustaa

Osa nykyisten ja tulevien kielikylpylasten vanhemmista jätti marraskuussa vetoomuksen, jossa he vaativat uusia tiloja kielikylvylle sisäilmaongelmien takia. He ilmoittivat olevansa avoimia myös Tammikummun päiväkotiin siirtymiselle.

Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan allekirjoita vetoomusta. Osa kokee, että heitä ei ole lainkaan kuunneltu asiassa. Kaupungin kuulemistilaisuudessa yhteensä 23 kielikylpylapsen vanhemmat vastustivat siirtoa ja vain neljä kannatti sitä. Loput eivät ottaneet kantaa asiaan.

Kielikylvyn työntekijät suhtautuvat Tammikumpuun siirtymiseen myönteisesti. Tammikummun työntekijät eivät kuitenkaan haluaisi kielikylpyryhmiä tiloihin muun muassa ylimitoitushuolien takia. Kuvituskuva. OUTI JÄRVINEN

Tammikumpuun siirtymistä vastustavien vanhempien mukaan ruotsinkielisten lasten vanhempien vaatimukset päiväkodin keskeisestä sijainnista kaksi vuotta sitten johtivat siihen, ettei ruotsinkielistä päiväkotia siirretty kaupungin reunalle.

– Oli tarkoitus, että Tammikumpuun siirtyisi molemmista kieliryhmistä lapsia ja sitten toisen kieliryhmän kovasta vastustuksesta johtuen siitä luovuttiin ja päätettiin sitten siirtää kaikki sinne Kasavuoreen ja muut saivat siirtyä, toisen kielikylpylapsen isä Alvar Calderón sanoo.

Kielikylpy väistyi silloin Kasavuoren tiloista kokonaan Paviljonkiin, ja nyt lapset siirretään jälleen uuteen paikkaan.

– Valitettavasti tämä näyttäytyy meidän mielestämme vahvasti kielipoliittisena juttuna, että suomenkieliset pitää saada pois siitä ruotsinkielisen päiväkodin vierestä, Haahtela sanoo.

– Ruotsinkielinen puoli on tässä selkeästi painottanut tätä heidän päiväkotinsa sijaintia, että heille on tärkeää, että se on keskeisellä paikalla, hän jatkaa.

Hänen mielestään kielikylpytoiminnalla on yhtäläinen tarve olla kaupungissa keskeisellä paikalla, sillä se palvelee koko Kauniaisten alueen perheitä.

Tehokkuus taustalla

Sivistys- ja hyvinvointitoimenjohtaja Flemmich kertoo, että kaupunki on arvioinut, että on tehokkaampaa pitää suomenkielinen varhaiskasvatus ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus omissa yksiköissään. Flemmichin mukaan ratkaisulla myös turvataan se, että yksiköt ovat tarpeeksi isoja.

– Kuntatalous kummittelee täällä koko ajan. Meillähän on tapahtunut suuria muutoksia sote-muutosten myötä. Olemme joutuneet tekemään myös isoja taloudellisia sopeutuksia ja vähentämään esimerkiksi päiväkotien henkilöstöä.

Esimerkiksi sijaisten hankkiminen on helpompaa, kun kieliryhmät ovat omissa yksiköissään. Ratkaisu on Flemmichin mukaan myös pedagogisesti kestävämpi.

Hän kertoo päätöksen olevan osa pidempään jatkunutta palveluverkkosopeutusta. Vuodesta 2021 lähtien Kauniaisissa on tehty useita varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksiä, joissa on suositeltu väliaikaisista tiloista luopumista. Osa vanhemmista kuitenkin kokee, että päätös kielikylpytoiminnan siirtymisestä tehtiin liian nopeasti.

– Meille on annettu tosi vähän aikaa reagoida niihin kokouksiin. Rehellisesti sanoen, jos nyt sitten on jotain pakottavia muutostarpeita, niin ne olisi pitänyt käsitellä perinpohjaisesti, niin että molemmat kieliryhmät ja niiden tilat ovat mukana, Calderón sanoo.

– Eskaripaikkakin syksylle on hyväksytty jo aikaisemmin tänä vuonna ja silloin on meille ilmoitettu, että se on tässä Stenbergintiellä [nykyisellä paikalla], Haahtela kertoo.

Sisäilmaongelmia vai ei

Kielikylvyn muuttotarvetta on perusteltu sisäilmaongelmilla ja tilanpuutteella. Haahtelan mukaan vanhemmat eivät ole havainneet lapsilla sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Marraskuussa jätetyn vetoomuksen allekirjoittaneet vanhemmat olivat kuitenkin toista mieltä. Virallisissa mittauksissa ongelmia ei ole ilmennyt, mutta myös työntekijät ovat ilmoittaneet oireista.

– Sitähän on tutkittu eikä varsinaisesti ole löydetty mitään. Mutta tiedetään, että sieltä tulee ilmoituksia jatkuvalla syötöllä henkilökunnalta, Flemmich sanoo.

Hän lisää, ettei Paviljonkia ole alun perin tarkoitettu niin suurelle lapsimäärälle, mikä voi olla osan ongelmien taustalla.

– Sen takia me ehdotimme myös, että tämä tila voisi olla vielä käytössä, mutta pienemmälle lapsimäärälle.

Kauniaisten suomenkielinen kasvatus- ja koulutusvaliokunta päätti kuitenkin huhtikuun lopussa 29.4., että kaikki toiminta nykyisissä kielikylvyn tiloissa lakkautetaan pysyvästi ja sekä kielikylpyvarhaiskasvatus että -esiopetus siirtyvät elokuun alusta alkaen Tammikummun päiväkotiin.

Välimatka kasvaa

Muutos tulee vaikuttamaan sekä Haahtelan että Calderónin perheiden arkeen, sillä molemmat asuvat kaupungin vastakkaisella laidalla Tammikummun päiväkotiin nähden. Heidän mukaansa joukkoliikenne ei kulje päiväkodille erityisen hyvin, minkä takia perheiden täytyy ottaa käyttöön autot, vaikka aiemmin päiväkotimatkat ovat sujuneet jalkaisin.

Välimatka Paviljongin ja Tammikummun päiväkodin välillä on vajaat kaksi kilometriä.

– Jos tätä katsotaan Kauniaisten ulkopuolelta, niin eihän se ole matka eikä mikään. Mutta se on yksi Kauniaisten arvo, että täällä on kaikki lähellä, Haahtela muistuttaa.

Sama harmittaa Calderónia, jonka perheessä muutoksesta ei ole vielä keskusteltu lapsen kanssa, sillä perhe toivoi, ettei siirtoa tapahtuisi.

– Ehkä nyt sitten alkaa olla se aika, että pitää sanoa, että hän on siirtymässä sinne.

– Pitää miettiä koko logistiikka uusiksi kesän jälkeiseltä osalta, Alvar Calderón pohtii. Lukijan kuva

Se, että kaupungin selvityksessä sanotaan, ettei nykyisten lasten vanhempien mielipiteet painavat kovinkaan paljoa, koska lapset tulevat olemaan uudessa sijainnissa vain vuoden tai kaksi, tuntuu vanhemmista loukkaavalta.

Sivistys- ja hyvinvointitoimenjohtaja Flemmich pitää pitkän aikavälin suunnittelua tästä huolimatta tarpeellisena. Hän rinnastaa kielikylpytoiminnan muihin painotuksiin, joita kouluissa tai varhaiskasvatuksessa tarjotaan, esimerkiksi musiikkipäiväkoteihin ja -luokkiin.

– Yleensä huoltajat ovat valmiimpia vähän pitempiin matkoihin, jos saavat sen mieluisan painotuksen.