Hantaviruksia tutkinut Heikki Henttosta puri jyrsijä, jonka pelättiin kantavan tappavaa Andes-virusta.
Vuonna 1980 löydettyä Puumala-hantavirusta levittävät metsämyyrät. HEIKKI HENTTONEN
– Se oli kauhun hetki, kertoo hantaviruksia vuosikymmenet tutkinut Heikki Henttonen tapahtumasta noin viitisentoista vuotta sitten.
Henttonen oli Uudessa-Meksikossa työmatkalla. Tutkijat pyydystivät loukulla jyrsijöitä loistutkimusta varten.
Yksi loukkuun päätyneistä peurahiiruista oli päästä karkuun, mutta Henttonen nappasi sen kiinni, jolloin peurahiiru puri häntä sormeen.
Kävi ilmi, että suuri osa loukkuun jääneistä peurahiiruista kantoi Andes-virusta, joka voi aiheuttaa tappavan taudin. Ei tiedetty, kuuluiko Henttosta purrut peurahiiru näihin.
Oli vain odotettava.
Kun työt oli tehty, Henttonen lensi kotiin Suomeen. Tutkijakollega oli vannottanut, että jos Henttoselle seuraavina viikkoina tulee oireita, hänen oli välittömästi tultava takaisin Uuteen-Meksikoon, jossa olisi seerumia, joka voisi auttaa.
Trumpin torppaama tutkimus
Kahden viikon kuluttua kotiin palaamisesta Henttosen aamu alkoi säikähdyksellä. Hänellä oli kuumetta ja outo olo. Sellaisia ensioireita Andes-virus voi aiheuttaa.
Aamukahvia ankeissa tunnelmissa keittänyt Henttonen tunsi melkoista helpotusta, kun keittiöön laahusti oma poika, joka valitteli olevansa flunssassa. Sitä se oli hänelläkin.
Kun kuluvan toukokuun alussa levisi tieto, että Etelä-Atlantilla risteilyaluksella oli kuoltu Andes-viruksen aiheuttamaan tautiin, Henttonen muisti oman läheltä piti -tilanteensa.
Hän muisti myös sen, että viime vuonna Trumpin hallinto torppasi rahoituksen muun muassa tutkimushankkeelta, joka koski Andes-virusta. Nyt sille tutkimukselle olisi tarvetta.
Hantavirukset ovat otsikoissa, mutta Henttosen mukaan niistä leviää nyt vääriä käsityksiä. Vaikka Andes-hantavirus on tappava, se on poikkeus hantaviruksissa.
Tutkija Heikki Henttonen on sairastanut myyräkuumeen jo vuosikymmeniä sitten. LUKE
Puumala-virus ainoa
Maailmassa on satoja erilaisia jyrsijöitä, ja ne kantavat erilaisia hantaviruksia. Tappavaa Andes-virusta tavataan jyrsijöissä vain Etelä-Amerikassa.
Toinen ihmisille vaarallinen hantavirus on Yhdysvalloissa tavattu Sin Nombre. Sen aiheuttaman taudin kuolleisuus on jopa 30 prosenttia.
Suomessa on yksi tunnettu jyrsijöiden kantama hantavirus, Puumala-virus, jota on löydetty myös muista Euroopan maista. Suomessa Puumala-virus on kuitenkin kaikkein yleisin.
Henttonen on sairastanut Puumala-viruksen aiheuttaman myyräkuumeen jo 1980-luvulla.
– Nykyään tutkijat ovat sitä mieltä, että myyräkuumeen sairastaminen antaa suojaa Amerikan hantaviruksia vastaan, hän kertoo.
Rokotetta Andes-virusta vastaan ei vielä ole saatavilla.
Kuvassa on peurahiiru. Peurahiirut levittävät Sin Nombre -hantavirusta Yhdysvaltain lounais-ja länsiosissa. Sin Nombre on liki Andesin veroinen tappaja, sillä kuolleisuus siihen on yli 30 prosenttia. Sin Nombre -virus ei leviä ihmisestä toiseen. HEIKKI HENTTONEN
Hantaa lemmikkirotissa
Henttosen mukaan ei ole mahdollista, että Andes-virusta yllättäen löytyisi Suomen jyrsijöistä. Kyseinen virus ei elä täkäläisissä jyrsijöissä.
Henttosen mukaan lemmikkirotat voivat kantaa muita hantaviruksia.
– Maailmalta tiedetään tapauksia, joissa ihmiset ovat saaneet Seoul-hantaviruksen lemmikkirotista. Myös Ruotsista lemmikkirotista on löytynyt Seoulia. Suomen lemmikkirotista asiaa ei liene tutkittu.
– Se, että hantavirusta tavataan lemmikkirotissa eri puolilla maailmaa, liittynee eläinkauppaan ja rottien siirtämiseen kauppiailta toisille, jopa maista toisiin.
– Seoul-hantavirus voi sairastuttaa ihmisen. Kuolleisuus tautiin on prosentin luokkaa, Henttonen sanoo.
Euroopassa vaarallisin hantavirus on Henttosen mukaan Dobrava-virus.
– Sitä ei ole tavattu Suomessa.