Maakotkat ovat palanneet Etelä-Suomeen suojelun ansiosta. Tamperelainen luontokuvaaja Mia Surakka on koonnut niistä valokuvanäyttelyn.
Tamperelainen luontokuvaaja Mia Surakka on kuvannut maakotkia kahdeksan vuoden ajan. Kuva: Mia Surakka, Video: PIpsa Uutto / YleJuttu tiivistettynä
- Maakotkat ovat palanneet eteläiseen Suomeen suojelutoimien ansiosta.
- Maakotka on edelleen harvinainen Etelä-Suomessa ja tarvitsee suojelua.
- Luontokuvaaja Mia Surakka on koonnut näyttelyn maakotkista Karviaan ja Parkanoon.
- Surakan näyttely kertoo maakotkien suojelusta ja varoittaa tuulivoiman aiheuttamasta uhatesta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Aikoinaan vainotut maakotkat ovat palanneet eteläiseen Suomeen, vuosikymmenien aktiivisen suojelun ansiosta.
Lintu on harvinainen näky etelässä vieläkin, joten se tarvitsee edelleen suojelua.
Yksi maakotkan reviireistä löytyy Pohjois-Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajoilta. Näissä maisemissa luontokuvaaja Mia Surakka on ikuistanut uhanalaisen linnun elämää.
Surakan ottamista kuvista on nyt koottu näyttely, joka on esillä Karviassa ja Parkanossa.
Maakotka elinpiirinsä rajalla -valokuvanäyttelyllään Surakka haluaa antaa kävijöille tietoa maakotkasta ja sen suojelusta. Hän haluaa myös lisätä alueen asukkaiden tietoisuutta kotkien uusimmasta uhasta eli voimakkaasta tuulivoiman rakentamisesta.
Avaa kuvien katselu
Maakotkan lentoon lähdön saaminen kuvaan vaatii kärsivällisyyden lisäksi onnea. Kuva: Mia SurakkaMaakotkien kuvaaminen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä
Maakotkien kuvaaminen on haastavaa, koska ne karttavat ihmisiä.
Mia Surakka houkuttelee lintuja ruokinnalla ja ottaa niistä kuvia piilokojusta. Piilokoju suojaa Surakkaa ja tekee kuvaamisesta mahdollisimman huomaamatonta. Se mahdollistaa lintujen tarkkailun niin, etteivät ne häiriinny.
Surakka aloittaa kuvaussession ennen auringonnousua ja poistuu kojustaan vasta hämärän laskeuduttua. Kotkia kuvatessa pitää myös olla hiljaa. Piilokojussa ei saa kolistella eikä liikutella objektiiveja.
– Jos kotkat havaitsevat minut, niin niitä ei näy loppupäivänä. Maakotkat ovat arkoja ja viisaita lintuja siinäkin mielessä, että varovat ihmisiä, koska lintuja on aikoinaan vainottu niin paljon.
Maakotka on kingi
Maakotka on Suomen suurimpia petolintuja. Mia Surakka kertoo, että kotkan siipien kärkiväli voi olla jopa yli kaksi metriä. Petolinnuista ainoastaan merikotka on samaa kokoluokkaa.
Surakan mukaan maakotka on näistä kahdesta kuningas.
– Merikotka kyllä antaa tilaa maakotkalle, jos ne tulevat samaan aikaan ruokailemaan. Maakotka on kingi.
Maakotkat voivat elää luonnossa jopa 30-vuotiaiksi.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Maakotka on rauhoitettu lintu
Aikoinaan maakotka pesi Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko Suomessa. Voimakas vaino hävitti lajin eteläisestä Suomesta. Maakotka rauhoitettiin vuonna 1962, ja kanta alkoi kasvaa.
Maakotka on edelleen harvinainen Etelä-Suomessa. Yli 90 prosenttia maakotkista elää Pohjois-Suomessa.
Metsähallituksen havainnoimat maakotkan pesinnät ovat vaihdelleet viimeisen kymmenen vuoden aikana 100–200 onnistuneen pesinnän välillä vuosittain.
Tuoreet tiedot maakotkan pesinnästä julkaistaan loppuvuodesta.
Mia Surakan näyttely on osa hanketta, jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi Parkanon ja Karvian rajalla olevien soidensuojelualueiden ja niillä elävien uhanalaisten eläinten merkitystä. Alueet ovat eteläisen Suomen viimeisiä erämaisia alueita.
Näyttelyn järjestäjät Karvian ja Parkanon elinympäristön puolesta ry sekä Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys.