Lappajärven Niivilänniityllä entinen turvetuotantoalue on saanut uuden elämän. Vuonna 2024 päättyneen turvetuotannon tilalle on talven 2025–2026 aikana rakennettu kaksi uutta kosteikkoa, joiden yhteispinta-ala on noin 31 hehtaaria.

Alueesta on kehittymässä kaikille avoin virkistys- ja luontokohde, jonka tavoitteena on samalla parantaa vesien laatua ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Hanke on toteutettu Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tuella, ja toteutuksesta on vastannut Alholmens Kraft Oy.

Alholmens Kraft Oy:n kenttäesimies Juha Ketomäen mukaan kosteikko nousi nopeasti vahvimmaksi vaihtoehdoksi alueen jälkikäyttöä suunniteltaessa.

Niivilänniityn uudella kosteikolla on nähty jo runsaasti vesilintuja. Alueen monimuotoisuuden odotetaan vahvistuvan nopeasti kosteikon vakiintuessa.

– Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö tulee joka tapauksessa hoitaa, ja ajattelimme, että koska yhtiömme on saanut alueesta hyödyn, nyt olisi aika hyödyttää ympäristöä ja luontoa, Ketomäki kertoo.

Hänen mukaansa kosteikot kiinnostivat jo ennestään, ja päätöstä tukivat tutustumiskäynnit erilaisiin kosteikkokohteisiin. Lappajärven alue vaikutti kosteikolle hyvin sopivalta paikalta, sillä sinne oli helppo johtaa vedet ja sijainti oli muutenkin hyvä. Lopullisesti hankkeen mahdollisti sille saatu JFF-tuki.

Kosteikosta uusi retkikohde

Käytännössä työ käynnistyi kosteikkosuunnitelman laatimisella, jonka pohjalta tehtiin maastotyösuunnitelma. Tämän jälkeen alueella tehtiin mittavia konetöitä, puuston poistoa ja pengerrakentamista.

Kosteikkoalueelle rakennettiin kaksi erillistä kosteikkoa ja matalimmille kohdille munkkipadot. Lisäksi alueen vesireittejä avattiin uudelleen, jotta vesi pääsisi jälleen leviämään alueelle. Viime talven olosuhteet helpottivat töiden toteutusta merkittävästi.

Työt ovat nyt loppusuoralla. Jäljellä on enää viimeistelyä sekä laavun ja lintutornin asentaminen alueelle. Niiden valmistuminen viivästyi hieman alueelle johtavan Taivaltien kantavuuden vuoksi, mutta Ketomäki uskoo niiden olevan paikallaan pian.

Juuri virkistyskäyttöä varten alueelle halutaan tarjota mahdollisimman hyvät puitteet. Kosteikon reunaa pystyy kulkemaan kuivin jaloin toiselle puolelle asti, ja lintutornille sekä laavulle pääsee autolla melko lähelle.

– Toivomme alueen ilahduttavan luonnossa liikkujia. Siksi oli itsestään selvää, että tänne tulee myös laavu ja lintutorni, Ketomäki sanoo.

Alueelle on vapaa pääsy kaikille kiinnostuneille.

Linnut löysivät alueen nopeasti

Vaikka tämän kevään poikkeuksellinen kuivuus näkyy vielä vedenpinnan korkeudessa, kosteikolla on jo nyt laajoja vesialueita. Ketomäen mukaan alue alkaa näyttää parhaat puolensa arviolta vuoden tai kahden kuluttua.

– Tämä on alue, johon vesi yleensä kerääntyy nopeasti. Nyt on kuivaa ja se näkyy täälläkin, mutta silti vesipintaa on jo paljon, hän kertoo.

Luonto on ottanut uuden kosteikon nopeasti omakseen.

– On ollut hienoa nähdä, miten linnut saapuivat tänne heti kun vesi alkoi nousta. Joutsenet tulivat ensimmäisinä, Ketomäki kertoo.

Hän toivoo alueelle mahdollisimman monipuolista vesilintukantaa tulevina vuosina.

Koko entinen turvetuotantoalue kattaa yhteensä 52 hehtaaria Evijärven ja Lappajärven alueella. Varsinaista kosteikkoaluetta siitä on 31 hehtaaria, josta vesipintaa noin 15 hehtaaria. Alueen ympäristöä on lisäksi tuhkalannoitettu puuston kasvun parantamiseksi.

Ensimmäinen laatuaan Etelä-Pohjanmaalla

Hankkeen tavoitteena on vähentää happamien sulfaattimaiden aiheuttamia vesistöhaittoja, parantaa vedenlaatua sekä palauttaa alue vähitellen luonnontilaa muistuttavaksi kosteikko- ja metsäalueeksi.

Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen projektipäällikkö Ari Koski pitää hanketta erittäin merkittävänä.

Kosken mukaan Niivilänniitty on ensimmäinen JTF-rahoituksella toteutettu kosteikko vanhalle turvetuotantoalueelle Etelä-Pohjanmaalla. Joitakin kosteikkoja on rakennettu muulla rahoituksella aiemmin.

– Tämän kohteen koko on varsin iso. Yleensä pelloille tehtävät kosteikot ovat vain noin hehtaarin kokoisia. Turvetuotantoalueille kosteikon tekeminen on kuitenkin yksinkertaisempaa ja varsin kustannustehokasta, Koski sanoo.

Hänen mukaansa kosteikot ovatkin yksi yleisimmistä ja helpoimmista tavoista ennallistaa vanhoja turvetuotantoalueita.

– Vesien tila paranee kosteikon myötä nopeasti ja samalla luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Se näkyy erityisesti linnuston ja hyönteisten määrässä. Eikä alueen virkistyskäyttöäkään pidä unohtaa, Koski muistuttaa.

Tuula Jokiaho

Aiheeseen liittyy