Brexit jarruttaa edelleen Britannian ja Suomen välistä kauppaa, mutta esteitä yritetään purkaa.
Lue tiivistelmä
Britannian kauppaministeri Chris Bryant vierailee Suomessa ja näkee maiden välillä yhteistyömahdollisuuksia erityisesti teknologiasektorilla ja datakeskuksissa.
Brexit on lisännyt kaupan kitkaa, mutta ensi kesänä Britannia ja EU neuvottelevat muun muassa elintarvikkeiden rajoitusten purkamisesta.
Bryant korostaa myös turvallisuusyhteistyötä ja kertoo, että noin viidesosa brittijoukkojen harjoituksista tapahtuu jo Suomessa.
Keskiviikkona Helsingissä vieraillut Britannian kauppaministeri Chris Bryant korostaa, että Suomen ja Britannian pitää tehdä turvallisuuspoliittista yhteistyötä juuri nyt:
– Se mitä Vladimir Putin on opettanut eurooppalaisille, on yhtenäisyyttä. Britannian turvallisuuden kannalta olennainen raja on Suomen ja Venäjän välinen raja tai Ukrainan ja Venäjän välinen raja.
Puolustusteknologiassa käänteentekevää on ollut Suomen Nato-jäsenyys, joka on muuttanut samalla suhdetta Britanniaan entistä tiiviimmäksi.
– Tiedämme, että meidän täytyy kasvattaa sotilaallista varautumista seuraavien vuosien aikana. Tarvitsemme lisää panssarivaunuja, miehistönkuljetusvaunuja ja aseita, Bryant sanoo.
– Se täytyy tehdä kustannustehokkaasti ja niin, että sillä on myös työllisyysvaikutuksia. Tätä Britannian ja Suomen hallitukset tavoittelevat ja tämä tuo mahdollisuuksia molempiin maihin.
Patria ja brittiläinen Babcock sopivat viime syksynä panssaroitujen Patria 6×6 -sotilasajoneuvojen valmistamisesta. Babcock toimii kumppanina ja valmistaa ajoneuvot Britannian armeijalle.
– Meillä on ollut aina hyvin läheinen suhde Suomeen, Bryant korostaa.
– Minulle kerrottiin eilen, että jo noin viidesosa brittijoukkojen sotilaallisista harjoituksista tapahtuu Suomessa.
Putinin otteet eivät Bryantia miellytä:
– Olen kritisoinut Putinia Britanniassa jo hyvin pitkän aikaa, Bryant sanoo.
Hänen mukaansa jo silloin, kun ”yleinen käsitys Putinista oli myönteinen”.
Suomi ja Britannia sopivat vuonna 2024 maiden välisestä strategisesta kumppanuudesta. Julkilausuma sisältää yhteistyön muun muassa puolustuksessa ja taloudessa.
– Jos haluamme olla yhtenäisiä sotilaalliselta kannalta, meidän täytyy olla yhtenäisiä myös taloudessa ja kaupassa, Bryant toteaa.
Maaliskuussa uutisoitiin, että Suomi, Britannia ja Hollanti sekä joukko muita Nato-maita suunnittelevat uuden puolustusmenojen rahoitusmekanismin perustamista. Sillä nopeutettaisiin puolustusinvestointeja ja tuettaisiin yhteishankintoja.
Patrian ajoneuvoilla riittää nyt kysyntää eri Euroopan maissa, myös Britanniassa. Kuva: Conor O’Leary
Puolustusteknologian lisäksi brittejä kiinnostavat Suomessa nyt esimerkiksi datakeskukset.
– Monissa Suomen datakeskuksissa britit ovat osallisina. Yhteistyömahdollisuuksia löytyy ylipäänsä teknologiasektorilta, sanoo Bryant.
Tämä voi tarkoittaa myös työpaikkoja.
– Viimeksi kun menin Britanniassa käymään peliyhtiössä, siellä oli töissä viisi suomalaista, jotka työskentelivät osaksi Lontoossa ja osaksi kotoaan Suomesta.
Bryant tapaa Suomen-matkallaan muun muun muassa Nokian edustajia.
– Kun olemme luopuneet Huawein laitteiden käytöstä, on ollut tärkeää, että Nokia on täyttänyt oleelliset aukot, Bryant sanoo.
Brittien datakeskushankkeita on Suomessa useita.
Kajaaniin valmistuu tänä vuonna brittiläisen XTX Marketsin suuri datakeskus ja toisen datakeskuksen työt ovat käynnissä. Sen on arvioitu valmistuvan ensi vuoden alkupuolella.
Myös brittiyhtiö Nscale aikoo rakentaa datakeskuksen Harjavaltaan. Bilt Tek avasi datakeskuksen jo viime vuoden alussa Kemin Veitsiluodossa.
Kritiikki datakeskuksia kohtaan on kasvanut viime aikoina Suomessa.
Taloustutkimuksen IS:lle tekemän kyselyn yhteydessä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä datakeskuksista. Ylivoimainen enemmistö harkitsisi jokaisen datakeskuksen tapauskohtaisesti tai kieltäisi tulevat hankkeet.
Datakeskuksia on kritisoitu muun muassa niin sähkösyöpöiksi, että ne nostavat tavallisten suomalaisten sähkölaskuja. F-Securen perustaja ja entinen Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sanoi puolestaan Helsingin Sanomissa, että datakeskukset tuottavat ainoastaan rakentamisen aikana, jonka jälkeen muut investoinnit menevät ulkomaille.
– Digijättien omistamat datakeskukset eivät juuri työllistä eivätkä ilman verotusta tuota yhteiskunnalle mitään, hän sanoi.
Lue lisää: HS: Siilasmaa jyrähtää – Suomi on tekemässä virheen
Lue lisää: IS-kysely: Suomalaisilla selvä kanta datakeskuksista
– Pidän Suomesta ja olen ollut täällä monta kertaa, Bryant sanoo. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Britannia kuuluu Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Vuosikymmenen vaihteessa tapahtunut EU-ero eli brexit on kuitenkin tuonut maiden väliseen kauppaan tulleja ja byrokratiaa.
Bryant kertoo, ettei kannattanut brexitiä. Hänen mielestään se olisi voitu myös toteuttaa paremmin.
– Se lisäsi paljon kitkaa kauppaan. Tämä koskee sekä tavaroiden että palvelujen kauppaa, Bryant sanoo.
Hän asettaa paljon toiveita Britannian ja EU:n neuvotteluihin tulevana kesänä. Jo vuosi sitten sovittiin yhteistyöstä eri sektoreilla. Kyseessä oli ensimmäinen EU:n ja Britannian huippukokous sen jälkeen kun Britannia erosi EU:sta.
Ensi kesänä on tarkoitus sovitella näkemyksiä muun muassa elintarvikkeiden ja maatalouden rajoituksista.
Bryant haluaisi myös yhdenmukaistaa ammattitutkintojen pätevyyttä Suomen ja Britannian välillä.
– Olisi hyvä, jos esimerkiksi suomalainen arkkitehdin tutkinto kävisi sellaisenaan myös Britanniassa ja toisinpäin, koska tämä helpottaisi yhteistä työskentelyä.
Sir Chris Bryant, 64.
Kuva: Paula Kaskimaa / IS
– Kauppaministeri vuoden 2025 syyskuusta lähtien, edustaa työväenpuoluetta
– Tätä ennen ministeri tiede-, innovaatio- ja teknologiaministeriössä sekä kulttuuri-, media- ja urheiluministeriössä heinäkuusta 2024 lähtien.
– Opiskellut englantia ja teologiaa Oxfordissa, jälkimmäistä myös Buenos Airesissa.
– Toiminut 1980-luvulla anglikaanisen kirkon pappina.
– Valittiin parlamenttiin vuonna 2001. Tämän jälkeen muun muassa Eurooppa-ministerinä vuosina 2009-2010.