Filippiinit | Ronald ”Bato” dela Rosa johti presidentti Rodrigo Duterten huumesotaa poliisin ylimpänä komentajana.
Lue tiivistelmä
Filippiinien senaatissa ammuttiin keskiviikkona, kun senaattori Ronald ”Bato” dela Rosa vastusti pidätystään ja luovutustaan Haagiin.
Dela Rosa toimi poliisin ylimpänä komentajana presidentti Rodrigo Duterten huumesodan aikana. Kumpaakin syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Kansainvälinen rikostuomioistuin nosti syytteet Dela Rosaa vastaan jo marraskuussa, mutta pidätysmääräys tuli julkiseksi vasta maanantaina.
Duterte pidätettiin ja lennätettiin Haagiin jo maaliskuussa 2025.
Filippiinien senaatissa ammuttiin keskiviikkoiltana ainakin viisi laukausta. Ampuminen liittyi siihen, että senaattori Ronald ”Bato” dela Rosa vastusti pidättämistään ja luovutustaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) eteen Haagiin.
Senaatin turvakameroiden kuvista näkyi, miten Dela Rosa pakeni pidätykseltä senaatin portaikossa ja käytävillä.
Asiasta kertovat sanomalehti Phillipine Daily Inquirer sekä uutistoimistot AFP ja Reuters.
Ilmeisesti kukaan ei haavoittunut laukauksista.
Senaatin johdon kanta on, että Dela Rosa nauttii senaatissa suojelua pidättämiseltä. Senaatin pääsihteeri Mark Llandro Mendoza sanoi Reutersin mukaan, että ilmeisesti Filippiinien keskusrikospoliisin agentit yrittivät tunkeutua senaattiin ja ampuivat perääntyessään.
Keskusrikospoliisin johtaja Melvin Matibag tosin kiisti GMA Newsille, että asialla olisi ollut heidän agenttejaan. Hän kertoi odottaneensa sisäministerin ohjeita.
Sisäministeri Jonvic Remullan mukaan oli epäselvää, kuka laukaukset ampui. Hän vakuutti, että Dela Rosaa ei pidätettäisi.
Senaattori Dela Rosa toimi Filippiinien poliisin ylimpänä johtajana vuosina 2016–2018, jolloin presidentti Rodrigo Duterte usutti turvallisuusviranomaiset tappamaan huumerikollisia ilman oikeudenkäyntejä tai näyttöä syyllisyydestä. Filippiinien huumesotaan liittyvien operaatioiden yhteydessä on kuollut arviolta jopa kymmeniä tuhansia siviilejä.
ICC on nostanut Dela Rosaa, 64, ja Dutertea, 81, vastaan syytteet rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Senaattori Ronald ”Bato” dela Rosa kuvattuna senaatin rakennuksessa keskiviikkona ennen tapahtumien kärjistymistä. Kuva: Eloisa Lopez / Reuters
Viime marraskuulle päivätystä Dela Rosan pidätysmääräyksestä tuli julkista tietoa vasta tämän viikon maanantaina. Häntä ei ollut nähty julkisuudessa marraskuun jälkeen, mutta maanantaina hän ilmaantui senaattiin ja linnoittautui toimistoonsa.
Dela Rosa on vedonnut presidenttiin, korkeimpaan oikeuteen ja Filippiinien kansaan, jotta häntä ei pidätettäisi.
”Älkää salliko taas yhden filippiiniläisen tuomista Haagiin”, Dela Rosa sanoi videoviestissä Reutersin mukaan.
Univormuasuisia sotilaita saapui keskiviikkona senaattiin, jossa Ronald ”Bato” dela Rosa vastusti pidätystään. Kuva: Eloisa Lopez / Reuters
Senaatiin turvallisuushenkilöstö ja poliisit käskivät mediaa pysymään loitommalla, kun rakennuksissa oli kaikunut laukausten ääniä. Kuva: Eloisa Lopez / Reuters
Tunteet kuumenivat senaatin käytävällä laukausten äänten jälkeen. Kuva: Eloisa Lopez / Reuters
Senaatin käytävä oli täynnä tiedotusvälineiden edustajia, joita turvallisuushenkilöstö yritti hillitä. Kuva: Eloisa Lopez / Reuters
Dela Rosa kiistää yhteytensä laittomiin surmiin ja pitää luovutustaan ICC:n eteen laittomana, koska Filippiinit luopui ICC:n jäsenyydestä Duterten päätöksellä vuonna 2019. ICC kuitenkin katsoo, että sillä on toimivalta puuttua tätä ennen tapahtuneisiin rikoksiin.
Osa syytteistä perustuu jo Duterten aiempaan aikaan Davaon kaupungin pormestarina. Sielläkin poliisipäällikkönä oli Dela Rosa. Duterte valittiin presidentiksi nimenomaan lupauksillaan kitkeä huumerikollisuus kovin ottein, kuten Davaossa oli tehty.
Entinen presidentti Duterte pidätettiin Filippiinien pääkaupungin Manilan lentoasemalla maaliskuussa 2025, ja hänet lennätettiin heti tutkintavankeuteen Haagiin. Hänen oikeudenkäyntinsä ei ole vielä alkanut.
Myös Duterte kiistää syyllisyytensä.
Filippiinien entinen presidentti Rodrigo Duterte kuvattuna helmikuussa 2025 ennen luovuttamistaan Haagiin. Kuva: Eloisa Lopez / Reuters
Duterten pidätystä edelsi välirikko hänen seuraajansa, presidentti Ferdinand Marcos Juniorin, ja tyttärensä, varapresidentti Sara Duterten välillä.
Samaan aikaan senaatin kaaoksen kanssa Filippiinien edustajainhuone nosti maanantaina jo toista kertaa virkasyytteen Sara Dutertea, 47, vastaan. Se voi johtaa hänen viraltapanoonsa ja estää hänen presidenttiehdokkuutensa vuoden 2028 vaaleissa.
Ensimmäinen virkasyyte Sara Dutertea vastaan helmikuussa 2025 oli korkeimman oikeuden mukaan perustuslain vastainen, eikä asia siksi edennyt senaatin käsittelyyn.
Varapresidentti Sara Duterte kommentoi edustajainhuoneen nostamaan virkasyytettä helmikuussa 2025. Kuva: Eloisa Lopez / Reuters
Oikaisu 13.5. kello 18.15: Filippiinien edustajainhuone hyväksyi virkasyytteen Sara Dutertea vastaan ensi kertaa helmikuussa 2025, ei vielä joulukuussa 2024.
Oikaisu 13.5. kello 18.25: Artikkeliin liitetyn videon tekstityksissä luki alun perin virheellisesti, että ihmiset videolla pakenisivat laukausten jälkeen. Pakeneminen ei liittynyt laukauksiin vaan uhkaan senaattori Ronald dela Rosan pidättämisestä.