Hantavirus | Hyvinvointialue pitää yhteyttä hantavirukselle altistuneisiin suomalaisiin, mutta muuten karanteenia ei erityisesti valvota.

Hondius-alukselta evakuoitiin hantavirukselle altistuneita maanantaina Teneriffalla Espanjassa. Evakuointiin osallistuneilla työntekijöillä oli yllään suojapuvut. Kuva: Ramon de la Rocha / Epa
13.5. 18:23
Kahdella hantavirukselle altistuneella suomalaisella on edessään näillä näkymin vielä yli kolme viikkoa karanteenia.
Karanteeniin määrätty henkilö ei useimmiten saa sinä aikana olla kontaktissa kodin ulkopuolisten ihmisten kanssa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n ylilääkäri Leif Lakoma.
Suomalaiset altistuivat taudille reilu kaksi viikkoa sitten 25. huhtikuuta lentokoneessa.
Johannesburgista Amsterdamiin lähteneessä koneessa oli hetkellisesti yksi hantaviruksen sairastuttama matkailija, jota ei lopulta otettu lennolle. Hän kuoli seuraavana päivänä.
Kahden altistuneen suomalaisen vointi on hyvä, ja he ovat oireettomia. Karanteeni on varotoimi ja sairastumisen riski on hyvin pieni, Lakoma toteaa. Jos henkilö on ainoastaan altistunut, hän ei tartuta tautia.
Aiemmin on kerrottu, että altistuneet ovat kotikaranteenissa. THL ei kerro, millä hyvinvointialueella altistuneet ovat, koska heitä ei haluta yksilöidä liikaa.
Lakoma kommentoi karanteeneja yleisellä tasolla. Ohjeistukset ovat aina tapauskohtaisia. Lakoma ei kommentoi, miten juuri kyseisiä altistuneita on ohjeistettu.
Kuinka pitkään altistuneet suomalaiset ovat olleet karanteenissa? Kuinka pitkään heidän karanteeninsa vielä jatkuu?
”Hyvinvointialue teki virallisen karanteenipäätöksen maanantaina, kun Andes-viruksen aiheuttama tauti luokiteltiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Jo aiemmin perjantaina altistuneita ohjeistettiin välttämään kontakteja. Tieto altistumisesta saatiin tuolloin viranomaiskanavia pitkin.
Pitkän itämisajan vuoksi heidät on asetettu karanteeniin kuuden viikon ajaksi altistumisesta. Kyseessä on alustava päätös, ja halutessaan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi purkaa karanteenipäätöksen myös aiemmin.”
Nyt altistuneilla on siis jäljellä karanteenia reilut kolme viikkoa.
Mitä karanteenissa saa tehdä, entä mitä ei? Saako kotoa poistua?
”Karanteeniin määrätty henkilö ei useimmiten saa olla kontaktissa kodin ulkopuolisten kanssa. Pääsääntöisesti kotoa ei siis saa poistua siten, että se aiheuttaisi tartuntavaaraa muille. Usein esimerkiksi kodin ympäristössä voi ulkoilla, mikäli vaaraa ei aiheudu.
Hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri arvioi tapauskohtaisesti, missä ja miten karanteeni toteutetaan. Vaikka kotona olisi karanteeniin asetettu henkilö, esimerkiksi perheenjäsenet voivat yleensä jatkaa samoissa tiloissa asumista. Silloin tarvittaessa hyväksytään se riski, että he saattavat altistua. Karanteeni ei koske muita samassa kodissa asuvia henkilöitä, ainoastaan karanteeniin määrättyä.
Karanteeni ei vaikuta siihen, mitä kotona tekee. Yhteydenpito kodin ulkopuolisiin ihmisiin on nykyään mahdollista erilaisilla keinoilla. Jos henkilö ei pysty esimerkiksi tekemään töitä kotoaan käsin, hän voi saada tartuntatautipäivärahaa.”
Miten karanteenissa oloa valvotaan?
”Hyvinvointialue on yhteydessä altistuneisiin ja ohjeistaa karanteenista. Yleensä tämä sujuu hyvässä yhteistyössä altistuneiden kanssa. Periaatteessa tartuntatautilaki mahdollistaa myös sen, että karanteeniin asetetut henkilöt eristetään lukittavaan tilaan. Tällaiselle on harvoin tarvetta. Lähtökohta on, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta.”
Kuka huolehtii karanteeniin asetettujen ruokahuollosta?
”Yleisellä tasolla hyvinvointialueen on tarvittaessa huolehdittava ruokahuollosta, jos esimerkiksi yksinasuva ei pysty poistumaan kotoaan tai muulla tavalla saamaan ruokaa. Yleensä ruokahuolto saadaan järjestettyä tavalla tai toisella. Esimerkiksi ruuan tilaaminen kotiin on nykyään helposti mahdollista.”
Mitä jos karanteenissa tulee tarve mennä esimerkiksi lääkäriin?
”Jos henkilö sairastuu, hänelle voidaan tarvittaessa järjestää kuljetus terveydenhuollon yksikköön. Terveydenhuollon työntekijät pystyvät suojautumaan niin, ettei tartuntavaaraa ole.”
Andes-tyypin hantavirus lähti leviämään Argentiinasta lähteneellä Hondius-laivalla huhtikuussa.
Laivaan liittyviä hantavirustapauksia on varmistunut tähän mennessä yhdeksän. Lisäksi kahta tapausta epäillään. Virukseen on kuollut kolme matkustajaa.
Hantavirukset ovat esimerkiksi jyrsijöistä ihmiseen tarttuvia infektioita. Ne voivat aiheuttaa muun muassa vaikeita keuhko-oireita.