- Erityistä tukea tarvitseva 7-vuotias poika oli Espoossa ilman koulupaikkaa yli neljä kuukautta.
- Äidin mukaan kaupunki ei ole järjestänyt paikkaa lausunnoista huolimatta.
- Kaupungin mukaan viiveet voivat johtua myös huoltajasta.
Marien lapsi ei ole käynyt koulua koko kevätlukukautena.
Kaikki alkoi siitä, kun Marie muutti 2- ja 7-vuotiaiden poikiensa kanssa Espooseen tammikuussa.
Marie kertoo soittaneensa Espoon kaupungille koulupaikoista jo joulukuussa 2025 ennen muuttoa.
Hän sanoo hakeneensa lapselleen koulupaikkaa lähikoulusta helmikuussa, ja toimittaneensa koululle asiantuntijalausunnot lapsen erityisen tuen tarpeesta.
Lapsella on todettu ADHD, Touretten oireyhtymä, puheen ja kielen kehityshäiriö ja kapea-alaiset hahmottamisen ja nimeämisen erityisvaikeudet.
Lapsi pärjää parhaiten rauhallisessa ympäristössä ja pienessä ryhmässä. Äidin mukaan lapsi kävi syksyllä Helsingissä koulua erityiskoulussa.
Kului viikkoja. Lapsi tarvitsi ajan koululääkärin tarkastukseen.
Äidille kerrottiin, että tarkastusta ei voi varata ennen kuin lapsella on lähikoulupaikka.
– Terveydenhuollosta alkoi tulla huoli, kun lapsen koulupaikasta ei kuulu mitään.
Myös sosiaalityöntekijä oli häneen yhteydessä.
Marie kertoo, että lapsi jää vaille kavereita ilman koulupaikkaa:
Espoolaisäidin lapsi jäi ilman koulupaikkaa.
Äiti kertoo tavanneensa vararehtorin ja erityissuunnittelijan lähikoulussa noin kolme kuukautta sitten. Lähikoulussa keskusteltiin koulupaikasta, mutta äidin mukaan koulu pyysi uutta lausuntoa erityisen tuen tarpeesta.
Marien kertoman mukaan koululla ei ollut mahdollisuutta tarjota lapselle erityistä tukea.
Marie kertoo ilmaisseensa huolensa siitä, että lapsi aloittaisi koulun suuressa yleisopetuksen ryhmässä.
HUSin lastenpsykiatrian neuropsykologi teki uuden lausunnon erityisen tuen tarpeesta. Lausunnon mukaan lapsi toimii parhaiten pienessä ryhmässä, koska hän kuormittuu helposti isossa ryhmässä.
Äiti toimitti lausunnon koululle huhtikuussa.
Huhtikuussa koulun vararehtori laittoi sähköpostia, että äiti voi tulla hakemaan aapisen ja kotitehtävävihkon.
Marie jäi yhä odottamaan koulun kirjallista päätöstä.
Lapsi on ollut ilman koulupaikkaa koko kevätlukukauden.
– Kohta tulee kesäloma ja lapsen pitäisi siirtyä toiselle luokalle syksyllä.
Marie esiintyy jutussa muutetulla nimellä, koska uutisessa käsitellään lapsen terveystietoja. Yle on nähnyt asiaan liittyviä dokumentteja.
Opetushallitus kertoo sähköpostitse, että oppilaan jääminen ilman koulupaikkaa on hyvin harvinaista.
Yksittäisiä tilanteita, joissa oppilas voi jäädä väliaikaisesti ilman koulupaikkaa, voi liittyä esimerkiksi muuttoon kuntien välillä, erityisluokkaopetuksen paikkapulaan tai lastensuojelun sijoituksiin.
Yle otti yhteyttä espoolaiskouluun, josta äiti oli hakenut lapselleen koulupaikkaa. Vararehtori vastasi, ettei voi kommentoida yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa.
Espoon kaupungin perusopetuksen johtaja Juha Nurmi vastasi sähköpostitse, ettei voi julkisuudessa ottaa kantaa yksittäisen oppilaan asioihin.
– Yleisellä tasolla voin todeta, että koulupaikkapäätös voi viivästyä useasta eri syystä.
Viiveet koulupaikan järjestämisessä ovat harmillisia. Pitkät viiveet ovat kuitenkin hänen mukaansa harvinaisia.
Koulupaikkapäätös voi viivästyä, koska oppilaan tuen tarpeita joudutaan selvittelemään ja asiaa koskevia asiantuntijalausuntoja joudutaan odottamaan.
– Huoltaja ei toimita häneltä pyydettyjä tietoja tai hakemuksia tai niiden toimittamisessa on viivettä.
Nurmen mukaan koulupaikkapäätös voi viivästyä myös siksi, että huoltaja ei ole tyytyväinen oppilaan koulupaikkaan ja siihen tukeen, jota hän ajattelee lapsen tulevassa koulussa saavan.
– Olisi tärkeää, että tukitoimet ovat lapsen tilanteeseen sopivat. Niiden pitää olla toisaalta riittävät, ja toisaalta ei ole hyvä, että ne ovat liian vahvat, ettei lasta sijoiteta huomattavasti häntä vaativampaa tukea tarvitsevien oppilaiden joukkoon.
Nurmen mukaan huoltaja saattaa myös ilmoittaa kieltäytyvänsä lapselleen tarjotusta koulupaikasta.
– Lähtökohtaisesti tällöin pyritään etenemään asiassa huoltajan kanssa neuvotellen.
Voi myös käydä niin, että perhe muuttaakin nopealla aikataululla toiseen osoitteeseen, ei ilmoita uutta osoitetta tai ilmoittaa sen vasta muuton jälkeen.
Avaa kuvien katselu
Marie katuu Espooseen muuttoa. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Monet kunnat järjestävät erityisopetusryhmiään uudelleen perusopetuslain uudistuttua. Tämän vuoksi joukko erityislapsia joutuu siirtymään tutusta pienryhmästä lähikoulunsa suurempaan opetusryhmään. Esimerkiksi Espoo on lakkauttamassa osan alueellisista erityisluokistaan.
Nurmen mukaan vaativa tuki järjestetään edelleen pääosin alueellisissa erityisluokissa. Mikäli oppilas tarvitsee erityisluokkaa tai pienryhmää, hän saa sen jatkossakin, mutta entistä useammin tämä toteutuu omassa lähikoulussa.
Nurmen mukaan Espoossa on valtakunnallisesti vertailtuna hyvät resurssit tuen järjestämiseen.
– Jos oppilas tarvitsee erityisluokkaa tai pienryhmää, sellainen järjestetään. Emme sijoita erityisluokkapaikkaa tarvitsevaa oppilasta yleisopetuksen ryhmään. Toki erityisluokka tai pienryhmä voi olla lähikoulussa.
Kunnan vastuulla on aina pitää huolta siitä, että lapset saavat koulupaikan ja että lapsi saa tarvitsemansa tuen.
Näin kertoo vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Veera Florica-Rajala.
– Tämä oli ensimmäinen tilanne, että lapsi jää ilman koulupaikkaa. Olemme miettineet, tuleeko väliinputoajia enemmän, kun järjestelmää muutetaan koko ajan. Tämä on ilmiö siitä, että niitä syntyy. Ihan tällaista emme olisi osanneet povata.
Florica-Rajalan mukaan Espoon kaupunki on käsitellyt 7-vuotiaan asiaa aivan liian pitkään.
– Tässä olisi pitänyt tapahtua enemmän aktiivista toimijuutta kunnan puolelta, jotta asia ratkeaa. Lapsen pitäisi olla koulussa ja sellaisissa tukimuodoissa, jotka hänen oppimistaan tukevat.
Florica-Rajalan mukaan valitettavan usein erityislapset joutuvat menemään yleisopetuksen suureen ryhmään ennen kuin huomataan, ettei se toimi lapsen kohdalla.
– Olisi todella tärkeää, että ammattilaiset käyvät vuoropuhelua perheen kanssa, jotta tilanteessa löytyisi parhain ratkaisu.
Florica-Rajala ihmettelee sitä, miksi 7-vuotiaan lapsen äidille ei tarjottu enempää ulkopuolista apua ja tukea tilanteeseen.
Perheille tulee usein myös taloudellisia vaikeuksia, kun vanhempi joutuu jäämään pois työstä hoitaakseen lapsen asioita.
Näin kävi myös Marielle.
Asumisen kalleus oli syy, miksi Marie muutti lastensa kanssa Espooseen tammikuussa. Vuokra nousi Helsingissä. Marie elää tukien varassa. Hän ei voi tehdä töitä, koska on kotona lasten kanssa.
Jos yllättäviä menoja tulee, hänellä ei ole puskuria.
– Tällä hetkellä olen todella velkaantunut.
Hänellä on ollut aikaisemmin yritystoimintaa hoiva-avustajana.
Marie haluaisi tehdä töitä syksyllä, jos lapsi saisi koulupaikan.
– Kyllä tilanne tekee todella paljon hallaa taloudelle. On haastavaa, että joudun elämään todella tiukilla.
”En voi haaveilla reissuista. Rahattomana voimme tehdä ilmaisia asioita, mutta olisi kiva, että lapset voisivat kokea jotain muutakin”, Marie kertoo.
Yli kaksi viikkoa kesälomaan
Marie arvelee, ettei espoolaiskoulu alun perinkään aikonut tarjota lapselle koulussa erityistä tukea.
Kun päätös koulupaikasta venyi, Marie muutti toukokuussa Espoon sisällä toiselle alueelle. Hän ajatteli, että koulupaikka löytyisi tältä alueelta.
Toukokuussa aikaisemman asuinalueen koulun vararehtori otti yhteyttä Marieen.
Hän kysyi, onko Marien perhe muuttanut eri alueelle Espoossa ja onko hän tehnyt uutta lähikouluhakemusta.
Vararehtori kirjoitti hänelle, että koulut eivät tee vaativan erityisen tuen päätöksiä Espoossa. Lähikoulun tehtävänä on toimittaa asiakirjat eteenpäin.
Vararehtori myös viestitti, että virallista päätöstä ei ole vielä. Tieto perustuu suunnittelijan antamaan ennakkotietoon. Virallinen päätös voidaan tehdä, kun uusi lähikoulu on järjestänyt huoltajan kuulemisen.
– Tuntuu siltä, että koulu on nyt laitettu minun vastuulle. Se ei ole minun tehtävä, koska lapseni ei ole kotikoulussa.
Avaa kuvien katselu
”Lapseni pärjää parhaiten luokassa, missä ei ole melua, koska silloin hän ei kuormitu niin pahasti. Hänen pitää saada rauhassa ilmaista itseään”, Marie kertoo ja silittää perheen 12-vuotiasta koiraa Hipiä. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Hän muistuttaa, että lapsen sairautta ei voi sivuuttaa.
– Minusta tässä syrjitään pahasti tietynlaista lasta, eikä oteta huomioon, että hänellä on sairaus taustalla.
Yle alkoi selvittää tapausta toukokuussa. Sen jälkeen asiat etenivät nopeasti.
Marie kertoo, että juuri ennen uutisen julkaisua hänen lapsensa sai koulupaikan. Koulujen kesälomaan on aikaa reilut kaksi viikkoa.