Venäjän toimintaa kannattaa arvioida tekojen eikä puheiden perusteella, asiantuntija sanoo.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin puheet Ukrainan sodan mahdollisesta päättymisestä eivät ole merkki siitä, että Venäjä haluaisi todellisuudessa päättää sodan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sanoo.
– Yhtään selvää merkkiä siitä, että Venäjä haluaisi rauhaa, ei ole.
Putin sanoi lauantaina uskovansa Ukrainan ”konfliktin” olevan loppumassa. Myös Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov piti samaa narratiivia yllä todetessaan tiistaina, että on merkkejä siitä, että sota Ukrainassa on lähestymässä loppuaan.
– Jos Venäjä haluaisi sodan päättää, tulitaukoja on tarjottu – muitakin kuin niitä, jotka suojelevat maan omia sotilasparaateja. Venäjä on niistä johdonmukaisesti kieltäytynyt, Vanhanen toteaa.
– Jos Venäjä haluaisi aidosti rauhaa, Venäjä pystyisi vetäytymään Ukrainasta vaikka tänään.
Sen sijaan, että Venäjä olisi ottanut askeleita kohti rauhaa, Venäjän puheissa ovat Vanhasen mukaan toistuneet samat, ylimitoitetut vaatimukset Ukrainalle kuin aiemminkin. Venäjä haluaa Ukrainalta alueita ja vaatii lisäksi rajoituksia Ukrainan puolustukseen.
Venäjä ja Ukraina solmivat tulitauon, joka kesti Venäjän voitonpäivän yli. Kuva: Russian Foreign Ministry / APA Images / ZUMA / MVPhotos
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui Tshernobylin turman muistotilaisuuteen huhtikuussa. Kuva: Pou / ROPI / ZUMA / MVPhotos
Putin viittasi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiin käyttäen tämän nimeä voitonpäivän paraatin jälkeen järjestetyssä tilaisuudessa. Tähän saakka Putin on viitannut Zelenskyiin sodan aikana erilaisin kiertotein, myös halventavilla nimityksillä.
Putin kertoi olevansa valmis neuvottelemaan ”herra Zelenskyin” kanssa kasvotusten sen jälkeen kun rauhansopimus on sinetöity.
Esimerkiksi venäläinen oppositioaktivisti Mihail Hodorkovski pitää Putinin sanavalintoja merkittävinä.
– Olen kuunnellut Putinin puhuvan yli 20 vuoden ajan. Viime viikolla hän teki jotain, mitä en ole nähnyt sen jälkeen, kun täysimittainen sota alkoi. Hän kutsui Zelenskyitä ”herra Zelenskyiksi”, Hodorkovski kirjoittaa X:ssä.
– Tämä yksittäinen sana on syy siihen, että neuvoteltu rauha tuntuu nyt mahdolliselta.
Vanhasen mukaan Putinin päätös viitata Zelenskyiin nimellä on ”pikkudetalji” Ukrainan sodan kokonaisuudessa, jossa Venäjä ei ole osoittanut halua istua neuvottelupöytään.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ei elättele suuria toiveita siitä, että Venäjä pyrkisi aktiivisemmin kohti rauhaa Ukrainassa. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Toiveikkuus sodan päättymisen suhteen on hataralla pohjalla, Vanhanen sanoo.
Financial Timesin mukaan sekä Venäjä että Ukraina uskovat, ettei Yhdysvaltojen välittämille rauhanneuvotteluille ole edellytyksiä, vaikka sota Iranissa päättyisikin. Lähteiden mukaan kumpikaan osapuoli ei usko, että rauhanneuvotteluista olisi hyötyä.
Lehden mukaan Putin haluaa yhä vallata suuria alueita Ukrainasta voimakeinoin. Lähteet kertovat FT:lle, että Putin voi jopa lisätä vaatimuksiaan, jos Venäjä saa strategisesti tärkeän Donbasin alueen hallintaansa.
Samaan aikaan Ukrainassa uskotaan FT:n mukaan, että Ukrainan asema sodassa on parantunut. Ukraina on onnistunut pysäyttämään Venäjän rintamalla ja aiheuttamaan vahinkoa drooni-iskuilla, joita Ukraina on kohdistanut esimerkiksi Venäjän öljysatamiin.
Vanhasen mukaan sodassa on käynnissä kaksi liikettä yhtä aikaa.
Yhtäältä Venäjä pyrkii painostamaan Ukrainaa iskemällä maahan voimalla. Toisaalta Moskova yrittää antaa vaikutelman, että sota olisi lähestymässä jonkinlaista ratkaisua.
– Asia on ristiriitainen. Venäjä ei pysty tekemään sellaista läpimurtoa kuin se haluaa. Putinin puheet eivät tarkoita, että Venäjä olisi valmis reiluun rauhaan, Vanhanen sanoo.
– Puheet voivat tarkoittaa pikemminkin sitä, että Moskova pyrkii muokkaamaan omaa neuvotteluasemaansa edullisemmaksi.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin huomio keskittyy tällä hetkellä Iraniin, asiantuntija sanoo. Kuva: Aaron Schwartz / CNP / ZUMA / MVPhotos
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähti vauhdittamaan Ukrainan sodan päättymistä koskevia neuvotteluja viime syksynä, Vanhanen sanoo.
– Ja oikeastaan siitä lähtien kun Iranin sota alkoi, näitä keskusteluja ei ole enää vakavasti käyty missään formaatissa. Se kertoo siitä, että Yhdysvalloille, ja varsinkin Trumpille, on paljon tärkeämpää ratkaista Iranin kysymys, ennen kuin keskustellaan Ukrainasta.
Vaikka Yhdysvalloilla lienee jonkinlaista halua ratkaista tilanne Ukrainassa, tällä hetkellä kaistatilaa aiheelle on vähemmän.
– Niin kauan kuin Iranin sota jatkuu, on vaikea nähdä, että ainakaan Trump toisi mitään uutta tähän neuvotteluun.
Trump ja Putin kävivät puhelinkeskustelun ennen Venäjän voitonpäivää. Puhelu johti voitonpäivän yli kestäneeseen tulitaukoon.
Vanhanen huomauttaa, etteivät presidentit päättäneet uusista neuvottelukierroksista, jotka voisivat jouduttaa Ukrainan sodan päättymistä.
Putinilla voidaan Vanhasen mukaan katsoa olevan kolme tavoitetta.
Ensimmäinen niistä on vaikuttaa Yhdysvaltoihin ja Trumpin hallintoon siten, että Washington painostaisi Ukrainaa rauhaan ja Ukrainalle epäedulliseen kompromissiin.
– Toisena tavoitteena on hajottaa yhtenäistä Eurooppaa näyttämällä, että rauha olisi muka lähellä. Se voisi nostaa esimerkiksi painetta avata keskusteluyhteyksiä Venäjään päin.
Venäjä toivoo yhä läpimurtoa Ukrainassa, jotta se voisi astua neuvottelupöytään vahvemmista asemista, Henri Vanhanen sanoo. Kuva: Gavriil Grigorov / TASS / ZUMA / MVPhotos
Kolmas tavoite on jatkaa Ukrainan painostamista rintamalla. Venäjä toivoo läpimurtoa, jotta sen asema rauhanneuvotteluissa olisi vahvempi.
– Kyllä he edelleen toivovat läpimurtoa ennen kuin he ovat valmiita käymään neuvotteluja. Toinen asia on toki se, tulevatko he sellaista saamaan, Vanhanen sanoo.
Venäjän rauhanretoriikka ei ole sama asia kuin Venäjän rauhantahto, Vanhanen korostaa.
Suomenkaan ei kannata pudota Venäjän asettamiin retorisiin ansoihin.
– Jos Venäjä todella haluaa rauhan, se tietysti näkyy teoissa eikä pelkästään puheissa. Muuten on kyse siitä, että Venäjä pyrkii muuttamaan poliittista kehystä itselleen edullisemmaksi, Vanhanen sanoo.
– Vaikka Putinin puheet olisivat jollain asteella pehmentyneet, Venäjän sota ei ole pehmentynyt. Siksi sotaa pitää arvioida tekojen, ei tunnelman, perusteella.